Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...

Tärkeintä elämässä

11.12.2011




Kuten tiedätte, perheessämme on viimeiset viikot kuluneet kunkin sairastaessa vuorollaan influenssaa ja nuhakuumeetta. On ne sitkeitä ja inhottavia nuo virukset, kun eivät meinaa jättää millään rauhaan. Mutta elämää se vain on, ja välillä ihan hyvää tekeekin pysähtyä perusasioiden äärelle. Huomaa taas mikä tässä elämässä on tärkeintä....yhdessäolo, rakkaus ja hoiva. Hoiva myös itseä kohtaan. Työ tulee sitten hyvänä kakkosena.
Mieheni kanssa keskustelemme usein myös ajankäytöstä. Aikaa kun ei vuorokaudessa valitettavasti ole liikaa ja varsinkin työpäivinä kellon kanssa tulee juostua monesti kilpaa aamusta iltaan. Aikaisin ylös, koko sakki autoon, hoitopaikkaan, töihin ja sama rumba iltapäivästä uudestaan. Ja se päivä töissäkin on monesti ollut niin kiireinen, että perustarpeet jää itseltä huomioimatta. Kun lopulta saan lapset ja itseni turvallisesti illalla kotiin, niin onkin jo täyspimeää ja aika pian alkaa valmistautumaan iltarutiineihin ja nukkumaanmenoon. Siinä ne päivät hurahtavatkin.....on maanantai ja kas, onkin taas perjantai! Mutta älkää käsittäkö väärin, tämän ei ole tarkoitus olla valitusvirsi, hiljainen huokaus vain. Luotan siihen, että voimia riittää kullekin päivälle juuri sen verran mitä sille päivälle tarvitaan. Huomisesta ei kannata liikaa murehtia, tai muuten ei jaksa enää tänään! Se sanonta, että "eletään päivä kerrallaan" on oikeasti ajattelemisen arvoinen.....elänkö jokaista päivää kuin se olisi viimeiseni, tehden ahkerasti töitä ja silti onnellisena? Luotanko siihen, että se mitä teen tänään hyvin, koituu siunauksekseni kenties huomenna? Vai mietinkö ja murehdinko tulevaisuuttani sen sijaan, että tekisin tänään sen, mitä voisin siirtää huomiseen? Toivonko vain, että sitten joskus elämäni alkaa ja alan elää täysillä, vai teenkö kaikkeni tänään sen eteen, että eläisin yltäkylläistä elämää juuri nyt?
Aina ei toki elämä mene kovasta yrittämisestä huolimatta omien suunnitelmien mukaan, mutta siinäkin kohtaa voin yrittää valita, että jäänkö aloilleni vai menenkö eteenpäin.
Mutta siis mihin jäinkään.....ajankäyttöön. Eli me vanhemmat koitamme muistuttaa vähän väliä toisiamme siitä, että se vähäinen aika mitä meillä perheenä on viettää yhdessä, pitäisi priorisoitua yli kaiken muun. Nyt kun päällekkäisiä projekteja, kylläkin mukavia sellaisia, on kertynyt elämäämme useita, niin meidän on erittäin tärkeää pitää huoli kaikkein pienimmistä - eli lapsistamme! Emme ikimaailmassa halua olla sellaisia uravanhempia, jotka kiitävät tukka putkella ja lapset jäävät jalkoihin. Tai tehdä omia asioitamme lasten tai perheen kustannuksella. Jopa rakentamisen suhteen olemme pyrkineet parhaamme mukaan huomioimaan lapsemme, että heille riittäisi aikaa ja huomiota. Nyt kun olemme sairaslomiemme vuoksi olleet kotona, on taas ollut ihana huomata, miten mielissään pojat ovat läsnäolostamme olleet. Heillekin breikkimme on tehnyt hyvää ja perheemme on fyysisen heikkouden sivuvaikutuksena saanut kuitenkin vahvistua henkisesti. Siinäpä yksi paradoksi. ;)
Mitä tulee minun projekteihini, blogiin ja nettikauppaan, niin ne toki vievät aikaa, mutta niistä tulee äkkiä myös rutiini, johon haarjaantuu niin, että ei aikaa kuitenkaan mene sen enempää kuin yhden tv-ohjelman katseluun illassa. Mulla on ainakin näiden harrastusten myötä jäänyt tv:n tuijotus aika minimiin! ;) Ja kuten olen sanonut aiemmin, tämä ajatuksenvirran purku on niin ihanaa vastapainoa arjen kiireelle, että en voisi enää varmaan elää ilman...suosittelen lämpimästi. Luovuus on myös erittäin tärkeä elämän osa-alue....ilman luovuutta minä ainakin tukehtuisin sisältäpäin.

Ai niin, innostuin nyt niin syvälliseksi, että meinasi unohtua jakaa nuo tämän päivän luovuuden hedelmät eli kertoa päivän kuvista ;) To make the story short, hain hyasinttieni seuraksi metsästä puolukan, kanervan ja mustikan varpuja sekä vähän sammalta.....kaivaa jo vähän piti lumen alta. Laitoin kaikki yhdessä isoon laakeaan ruukkuun ja rusetin päälle...siitä tuli aika ihana jouluasetelma, vaikka itse sanonkin. ;) Myös ikkunan koristelin piparinarulla, eli piparit leipoessani tein kunkin tähden sakaraan reiän, joista sitten pujotin läpi langan. Pipari Garland.
Syvällistä Sunnuntaita Teillekin!
Miia 

2 kommenttia:

saaramaija kirjoitti...

Ihania kuvia! Munkin pitäis laittaa hyasintti, mut en ole saanut ajoiksi... Ja kaunis tuo piparinaru! Mä laitoin kans pipareita silkkinauhaan mutta ehdin laittaa vasta yhden nauhan kun huomasin että loput piparit joihin olin tehny reiän oli jo syöty!! ;D

Ja se on tärkeää välillä pysähtyä tärkeiden asioiden äärelle... Levollista uutta viikkoa teille!! <3

tuuli hiuksissa kirjoitti...

Ensiksi, kiitos mukavasta kommentista! Onhan tämä hauskaa, vaikka aika onkin rajallista. :)
Ja toiseksi, olet pohdiskellut tärkeitä asioita. Ihanaa, että hoksaatte ottaa pienet huomioon arjen kiireessä. En edes voi ajatella paria seuraavaa päivää. Aamulla töihin, ja ke kotiin. Vasta. Kun on ollut vlopun poissa kotoa, tuntuu ettei töihin malttaisi mennäkään. On jo valmiiksi lapsia kova ikävä. Onneksi pian on pitkä loma, ja sitten tämä tilanne ehkä vähän helpottaakin. Hmm. Oikein kiireisinä hetkinä ei edes ymmärrä, miksi elämä on tämmöistä, kun sen piti olla jotai ihan muuta. Mietit varmaan samaa.
Love, huomiseen

Proudly designed by Mlekoshi playground