Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...

Kodin keskipiste

29.12.2011


Kuten varmasti useimmilla, meilläkin keittiönpöytä on kodin keskipiste.
Siinä ei vain syödä yhdessä, vaan pelataan, muovaillaan, piirrellään, tehdään palapelejä jne.
Lasten kasvaessa voin jo kuvitella tekevämme myös läksyt sen ääressä.
Keittiönpöydällä teemme iltaisin myös mieheni kanssa talosuunnitelmia ja mietimme raksa-asioita.

Joulun alla haluan aina tuoda keittiönpöydän ylle tunnelmaa kyntteliköllä,
mutta nyt oli taas jo aika saada kunnon valoa tärkeän työtilan päälle.
Tanskasta tilaamassamme Nordalin kuormassa tullut kaunis lasilamppu löysi paikkansa.
Ihastuin tähän ensisilmäyksellä. Lamppu on juuri sopivan soma ja herkkä nykyiseen keittiöömme.
Voin kuvitella laittavani tällaisia myös sitten tulevaan kotiin saarekkeen ja keittiöntasojen päälle.
Lampun lasikuvussa on kaunis kuviointi, joka heijastelee seinillekin ihanat varjot.
Lamppua löytyy vielä useampi kappale varastostamme, tiedot löytyy täältä.



Me nyt kotoilemme. Lihat on uunissa ja illalla taas lampun alla ikkunatilausmietinnät jatkuu.
Tunnelmallista loppuvuotta 2011!


Joulumuisteluja

25.12.2011



Nyyh.
Joulu oli ja meni.
Vietimme sen leppoisasti ja herkullisten soppien äärellä anoppilassani.
Vielä en kuitenkaan malta päästää joulutunnelmasta irti, joten tässä vielä muistelujani joulusta.
Tulevia oman kodin jouluja odotamme jo niin hartaasti....
kotimatkallamme oli pakko käydä katsomassa tonttia ja vielä yhdessä haaveilla ensi joulusta.
Sitten meitä ei saa varmaan tien päälle maksamallakaan,
vaan sukulaiset saavat tulla meille! ;)

Tässä muutamia mielestäni ihania tunnelmakuvia menneiltä jouluajoilta....
kuusi toi aina sen aidon joulun tunnun pieneenkin asuntoomme.


Oli joulu 2008, ensimmäinen kauan odotettu joulumme lapsiperheenä.
Olin ostanut edeltävän joulun jälkeisestä alennusmyynnistä ison kasan ihania joulukuusenkoristeita
paikallisesta sisustusliikkestä. Lasipalloja, kristalleja, olkitähtiä, enkeleitä jne.
Vaikka alennuksessa olivatkin, niin silloin (penniävenyttävänä opiskelijana) minua hirvitti,
miten menin impulsiivisesti tekemään sellaisen investoinnin pelkkiin kuusenkoristeisiin.
Ja en voinut niitä edes käyttää vuoteen - mitä turhuutta!
Mutta vuosi kului ja lopulta koitti tuo kaunis erilainen joulumme maalla.
Sain hakea uudet koristeeni varastosta ja voih, muistan vieläkin, miten kaunis kuusesta tuli!
En todellakaan ollut tehnyt vuoden takaista hankintaani turhaan.

Nyt on taas tuo aika vuodesta kun joulutuotteita myydään puoleen hintaan. (!!)
Odotan innolla tiistaita, jospa löytäisin alennusmyynnistä taas jotain pientä kivaa ensi joulua varten.


Mutta nyt takaisin tähän jouluun 2011.
Voin rehellisesti sanoa, että en ole eläissäni tehnyt niin onnistunutta joululahjahankintaa kenellekään kuin tänä jouluna. Mieheni on saanut minulta yleensä lahjaksi kirjoja, jotka ovat jääneet lukematta tai muuta vastaavaa.
Mutta tänä jouluna tulin ylen onnelliseksi vain siitä, kun näin miten paljon Eliani ilahtui lahjastaan.
Se oli Disneyn sähköinen Salama McQueen -autorata, joka on ohjeen mukaan tarkoitettu yli 6-vuotiaille,
mutta oli aivan nappiostos meidän 3,5-vuotiaalle. Poika osasi ajaa rallia kuin vanha konkari ja oli niin innoissaan.
Häntä ei meinannut saada koko iltana millään pois radan ääreltä! :)
Eikä oikein isiäkään....kummasti haastoi poikaa vaan ajamaan isin kanssa kilpaa. ;)


Jotakin joulun merkityksestä lapselle kertoo se, että Elia halusi nukkua tonttulakin kanssa aaton jälkeisenä yönä.
Normaalisti hänellä on unikaverina harso, mutta nyt hän puristi kainaloonsa tonttulakin.
Emme me aikuiset turhaan näe vaivaa joulun eteen.
Lapselle joulu on suuri elämys ja sen lämmin muisto kantaa aikuusuuteen asti!

No mutta nyt kun joulu on juhlittu, saakin seuraavaksi odottaa Uutta Vuotta ja sen tuomia uusia seikkailuja.
Hmm, mitähän me keksisimme uuden vuoden aatoksi?!


Onnellista oloa välipäiviinne!

Joy To The World

24.12.2011








Jouluiset käsityöni

23.12.2011



Joulutyynyt ja viltit tekevät kotiin joulun tunnelman. Punainen väri on nyt ihan ehdoton pääsisustusvärini.
Innostuin tällä viikolla vielä ompelemaan yhden jouluisen sisustustyynynpäällisen muiden aikaisempina
jouluina omepelemieni tyynynpäällisten joukkoon. Kauniit raitakankaat olen löytänyt jo vuosia sitten
suuresta ja ihmeellisestä Keskisen kyläkaupasta.


Näitä 50x50 tyynynpäällisiä olen tehnyt pari joulua sitten meille kaksi kappaletta.
Jaksoin silloin oikein tehdä vetoketjuille piilo-ompeleen, vai miksi tuota nyt sanotaan, ettei vetoketju näy.
Nämä tyynyt ovatkin yksi minun mestariteokseni (tuo ei nimittäin ollut ihan helppoa!) ;)
Tyynyjen nurkkiin ompelin kivat tupsut.


Tämän viikon inspiraationa syntyi tämä pitkän mallinen raitatyyny, johon en tehnyt tällä kertaa vetoketjua,
vaan tyynyliinamaisen päällitaitoksen, josta tyyny pujotetaan sisään. Taitoksen päällireunaan ompelin kauniin pitsin
ja sen alle piiloon pari neppiä, jotta taitosaukko pysyy kiinni.


Rakastan ompelua. Se on ollut jo pikkutytöstä asti yksi suurin intohimoni ja harrastukseni.
Mummani on ammatiltaan pukuompelija ja hän istutti minuun tämän ompelun taidon jo ala-asteikäisenä. Muistan vieläkin lämmöllä kuinka joskus pyöräilin koulun jälkeen mummolaan ja aloitimme mumman kanssa jonkin yhteisen ompelutyön tai hän vain opetti minulle ompelutaitojaan. Istuimme vieri vieressä mumman pienessä ompelukomerossa ja harjoittelimme koneen käyttöä. Mummani oli ja vieläkin on ihanan kärsivällinen opettaja. En koskaan muista hänen tuskastuneen minuun, vaikka varmasti ompeleeni meni monesti vinoon. Sitten vain purettiin ja tehtiin uudestaan. :) Voi miten monta leninkiä olemme mumman kanssa minulle tehneet, mm. ylioppilasmekkoni. Olen ikuisesti kiitollinen mummalleni niistä hetkistämme ja että hän sai minut löytämään ompelun ilon. Lapsena  muistan myös usein suunnittelleeni ja ommelleeni Barbeilleni vaatteita, kun olin iltapäivisin yksin kotona, kun äiti oli vielä töissä. Siihen maailmaan voi uppoutua ihan täysin ja tunnit vierivät verkkaasti. Se on vähän sama kuin maalaaminen, ompelukoneen ääressä voi myös rentoutua.


Hyvää Joulua kaikille, erityisesti Sinikka-mummalleni iso kiitoshali! <3


Joulun odotusta

22.12.2011


Tässäkin joulussa parasta on.....
kaunis jouluruusu, saunominen, yhdessäolo, herkut ja lahjat.
Joulun sanomaa rakkauden lapsesta unohtamatta.

Uusi Nordalin matto täältä

Saunanpuhtaina lapset ovat aina syötävän suloisia, punaposket hehkuvat ja märkä tukka on sekaisin.
Saunan jälkeen herkuttelimme porukalla itsetehtyjä pipareita. Joulun kunniaksi annoin pikkuisten mussuttaa traktoripipareitaan niin paljon, kuin napa vetää. Pienet kädet menivät purkkiin yhä uudestaan ja uudestaan.
On se uskomatonta, miten nuo piparit maistuvat lapsena niin hyvältä!


Tästä lasipurkista onkin jo tullut joulun perinne. Pelkään pahaa, että se ei vaan kestä ehjänä enää montaa joulua...
niin kovalla käytöllä se kuitenkin lasten käsissä on.


Aatonaaton aamun ohjelmassa on hidas herääminen, lastenohjelmat ja riisipuuro.
Siitä se päivämme lähtee. Lahjat aioin perinteisesti paketoida vasta illalla, kun lapset ovat meneet nukkumaan.
Aattoaamulla ne ovat sitten kivana yllätyksenä kuusen alla. Näin ne meidänkin jouluperinteet alkavat muodostua.
Ensi jouluna näitä perinteitä vaalitaankin sitten uudessa kodissa <3


Ihania jouluvalmisteluja!


Piparin tuoksu

22.12.2011


Eilen illalla halusin juhlistaa joululomaani pipareiden teolla. Pojat olivat tietenkin heti innokkaana mukana leipomassa ja leikkimässä muoteilla ja taikinalla. Kaivoin kaapin perukoilta Mailegin Gingerbread Cookies -peltirasian, jossa säilytän piparimuottejani. Uutuutena tähän jouluun otimme käyttöön myös mahtavan traktoripiparimuotin, jonka löysin Kokkolan asuntomessuilta kesällä. Tuo pieni tuliainen oli erittäin mieluinen, Abel pörräsi ja ajelutti sitä pitkin pöytää ja Elia tykkäsi tehdä omia traktoripipareita.


Jouluvalmistelut alkavat olla hyvällä mallilla. Tänään sain viimeiset ruokaostokset tehtyä, huoh. Mikä helpotus, kun tietää ettei enää asioille tarvitse lähteä. Nyt vain sytyttelemme kynttilät, käärimme arjen paineet ja kiireet visusti pakettiin ja viskaamme sen lumihankeen (täälä muuten on satanut lunta, ihanaa). On aika käpertyä kodin intiimiin joulutunnelmaan ja ottaa rennosti. Minä olen nautiskeluni jo aloittanut glögillä ja pipareilla. Tunnelmakuvia laitan pian lisää, napostelevista pojista ja jouluisista ompeluistani....huomiseen!
Joulurauhaa joka kotiin!  <3

Kasvitaulujen tunnelmaa

19.12.2011


Joulu näyttää mustalta ja sateiselta, lunta emme enää saa. Se vähän harmittaa. Joulu ilman lunta ei aivan tunnu joululta. Mutta onneksi on aina nämä sisustusjutut, jotka piristävät mieltä harmaassakin säässä. On ihana haaveilla ja mielikuvin rakentaa omaa kotia. Nyt kun itse rakentaminen on tauolla kevääseen asti, on minulla hyvin aikaa keskittyä nettikauppaani. Lisätä hiljalleen valikoimaa ja tutustua jo kevään mallistoihin. Tällä hetkellä kaupastani löytää vanhan tavaran lisäksi lähinnä Nordalin ja Jeanne d'Arc Livingin tuotteita, mutta muitakin sisustusmerkkejä olisi kevään mittaan tarkoitus laittaa tarjolle. Jostain on kuitenkin lähdettävä liikkeelle ja itse olen tämän hetkiseen valikoimaani jo oikein tyytyväinen. Voin sanoa, että kauppa on ihan minun näköiseni ja toivon, että tekin viihdytte ja löydätte jotain ihanaa koteihinne.

Nyt tahdonkin esitellä uusimmat lisäykseni, eli nämä ihastuttavat kasvi- ja siemenaiheiset Jeanne d'Arc Livingin postikortit ja julisteet.

Photos by Jeanne d'Arc Living


Jeanne d'Arc Living on tanskalaisten ehkä kaunein lahja maailmalle. Tämä ihana ranskalaista rappioromantiikkaa vaaliva yritys ja tuotemerkki tarjoaa yksilöllisiä tuotteita, jotka henkivät vanhojen kartanoiden ja maaseudun herkkää aistikkuutta. Pala Ranskaa pohjoismaalaiseen sisustukseen. Erilaista ja käsin tehtyä, ekologista. Jeanne d'Arc Living on ylpeä arvoistaan; suurin osa sen tuotteista valmistetaan Tanskassa tai mualla Euroopassa. Materiaalit ovat luonnollisia - puhdasta 100 % pellavaa, untuvaa, orgaanisin värein painettuja printtejä jne. Jeanne d'Arc Living keskittyy kauniisiin yksityiskohtiin. Kauppamme valikoimissa on mm. kauniiden tekstiilien lisäksi saatavilla nyt myös näitä ihania vanhoista ranskalaisista kasvitauluista uudelleenvalmistettuja kortteja ja julisteita, laadukkaalla paksulla pahvilla. Helppo tapa kehystää ja kaunistaa kotia!



Iltaterveiset

18.12.2011





Minulla ei ole nyt mitään syvällistä tai ihmeellistä sanottavaa. Mutta kunhan lämpimikseni tulin teitä moikkaamaan :)
Tänään oli suvun lapsilla jännä ja kiva päivä - se on aikuisestakin aina mukavaa. Olimme mieheni vanhempien, sisarusten
ja heidän lasten kanssa viettämässä


Lapset saivat nähdä toisiaan ja leikkiä yhdessä vielä ennen joulua. Pukkikin oli jo lahjoja jakamassa.
Kiva idea oli tavata pikkujoulun merkeissä, kun joulun kukin sisarusperhe viettää tänä vuonna omassa kodissaan. 
Viime joulun olimme yhdessä. Kohta pitääkin aloittaa ne omat jouluvalmistelut. Tai siis saa. Niinhän se menee.
Hyvää yötä ja ensi viikkoa kaikille!



Ulkolamput

17.12.2011


Nyt pääsimme jo kuukaudenpäivät pahvilaatikoissa olleet ulkolamput asentamaan seinään.
Olo oli kuin jouluna paketteja availlessa, ja tämä onkin meidän vanhempien joululahja, sanoin itselleni. 
Tämän koristeellisemman lyhtymäisen mallin valitsimme tallin päätyyn, sillä se on isompi kuin toinen vaihtoehtomme. Tallin päätyseinä on massiivinen ja kaipaa melko isoa lamppua. Pienempi ei oikein näyttänyt kaukaa miltään.


Ihania Nordalin ulkovaloja pääsette ostamaan uudesta nettikaupastani. Kyllä nämä vain kruunaavat rakennuksen! Päätyseinään teemme reiän johtoja varten sitten kun ikkuna on paikallaan ja lampun korkeus on ihan varma.


Teimme mustalla tussilla muoviin hahmotelman tulevasta kaari-ikkunasta ja niittasimme sen päädyn seinään, jotta saimme paremmin sommiteltua ja katsottua lampun kohtaa.


Toiselle lampulle löytyi kyllä myös käyttöä, vaikka tallin päätyymme se oli vähän liian pieni.
Tämä lamppu on suosikkini, joten olen iloinen, että sekin saa näkyvän paikan.


Tämän lampun asensimme autotallin sivuseinän kulkuaukon päälle. Sama lamppu tulee taloon sitten ulko-ovien päälle.
Se on ihana, vähän vanhanaikaisen tyylinen <3


Tässä vielä kuva molemmista lampuista paikoillaan. Lyhtykin on kaunis ja ihan jo toivottaa tervetulleeksi kotiin.


Tunnelmallista lauantai-iltaa!

Tunnelmapiha

16.12.2011


Haaveilen siitä, että saan sytyttää vielä jonain päivänä tonttimme pihan kynttiläloistoonsa. Laittaa isoja lyhtyjä metsät ja tien reunukset täyteen, tehdä kynttiläkujan koivukujan katveeseen. Haaveilen jo kotimme pääoven rappusista ja terassista, jonne voin myös lyhtyni asettaa. Sinkkiset lasilyhdyt ovat mielestäni ihanimpia. Varsinkin Nordalin tämän talven lyhdyt ovat ajattoman tyylikkäitä ja näyttäviä. Niitä löydät montaa mallia täältä.



Valon voimaa tarvitaan kuitenkin myös sähköllä. Nordalin antiikinhopeista ulkovalaisimista pitäisi valita sopivin tallin päätyyn. Tässä ovat meidän vaihtoehdot, joita menemme huomenna mieheni kanssa kokeilemaan paikalleen. Näitä, sekä muita korunkauniita ulkovalaisimia voit ostaa täältä.
Koristeellinen vai yksinkertainen....kumman sinä valitsisit?

Hyvää viikonloppua!

Tervetuloa tekemään löytöjä!

13.12.2011


Jihaa,
minulla on viimein ilo julkistaa uusi nettikauppani Niittylä Home avatuksi!
Löydät kaupan blogini oikeasta laidasta löytyvästä linkistä (klikkaa kuvaa)
tai täältä. Monia aarteita löytyy vain yksi kappale, joten hurry up! :)




Olkoon tämä joululahjani teille <3
Miia

Retroa

12.12.2011



Sopiva määrä retroa sisustuksessa on ihanaa. Värikästä ja leikkisää.
Löysin kirjastosta antoisan kirjan Retroaarteet, joka on suloinen sukellus Suomi-designin maailmaan.
Tunnelmallisten kuvien anti hivelee silmää ja kirja tarjoaa myös tärkeää kokoomatietoa muotoilijoista, valmistajista ja tuotemerkeistä. Lisäksi kirjassa on asiantuntijan arviot vanhojen esineiden hinnoista.
Niittylä Home -nettikauppaani tulee myyntiin monia näistäkin kuvista löytyviä aarteita, mm. kirsikkakattila ja kalakattila, joten tämä kirja on minulle hyödyllinen senkin puolesta.

Kuvat kirjasta Retroaarteet, Juho Huttunen

Tulevat illat menevätkin siis näiden lukunautintojen äärellä.
Tänään kolahti postilaatikkoon myös jouluinen Vakre - ehdoton suosikkilehti!


Kauniita hetkiä!

Tärkeintä elämässä

11.12.2011




Kuten tiedätte, perheessämme on viimeiset viikot kuluneet kunkin sairastaessa vuorollaan influenssaa ja nuhakuumeetta. On ne sitkeitä ja inhottavia nuo virukset, kun eivät meinaa jättää millään rauhaan. Mutta elämää se vain on, ja välillä ihan hyvää tekeekin pysähtyä perusasioiden äärelle. Huomaa taas mikä tässä elämässä on tärkeintä....yhdessäolo, rakkaus ja hoiva. Hoiva myös itseä kohtaan. Työ tulee sitten hyvänä kakkosena.
Mieheni kanssa keskustelemme usein myös ajankäytöstä. Aikaa kun ei vuorokaudessa valitettavasti ole liikaa ja varsinkin työpäivinä kellon kanssa tulee juostua monesti kilpaa aamusta iltaan. Aikaisin ylös, koko sakki autoon, hoitopaikkaan, töihin ja sama rumba iltapäivästä uudestaan. Ja se päivä töissäkin on monesti ollut niin kiireinen, että perustarpeet jää itseltä huomioimatta. Kun lopulta saan lapset ja itseni turvallisesti illalla kotiin, niin onkin jo täyspimeää ja aika pian alkaa valmistautumaan iltarutiineihin ja nukkumaanmenoon. Siinä ne päivät hurahtavatkin.....on maanantai ja kas, onkin taas perjantai! Mutta älkää käsittäkö väärin, tämän ei ole tarkoitus olla valitusvirsi, hiljainen huokaus vain. Luotan siihen, että voimia riittää kullekin päivälle juuri sen verran mitä sille päivälle tarvitaan. Huomisesta ei kannata liikaa murehtia, tai muuten ei jaksa enää tänään! Se sanonta, että "eletään päivä kerrallaan" on oikeasti ajattelemisen arvoinen.....elänkö jokaista päivää kuin se olisi viimeiseni, tehden ahkerasti töitä ja silti onnellisena? Luotanko siihen, että se mitä teen tänään hyvin, koituu siunauksekseni kenties huomenna? Vai mietinkö ja murehdinko tulevaisuuttani sen sijaan, että tekisin tänään sen, mitä voisin siirtää huomiseen? Toivonko vain, että sitten joskus elämäni alkaa ja alan elää täysillä, vai teenkö kaikkeni tänään sen eteen, että eläisin yltäkylläistä elämää juuri nyt?
Aina ei toki elämä mene kovasta yrittämisestä huolimatta omien suunnitelmien mukaan, mutta siinäkin kohtaa voin yrittää valita, että jäänkö aloilleni vai menenkö eteenpäin.
Mutta siis mihin jäinkään.....ajankäyttöön. Eli me vanhemmat koitamme muistuttaa vähän väliä toisiamme siitä, että se vähäinen aika mitä meillä perheenä on viettää yhdessä, pitäisi priorisoitua yli kaiken muun. Nyt kun päällekkäisiä projekteja, kylläkin mukavia sellaisia, on kertynyt elämäämme useita, niin meidän on erittäin tärkeää pitää huoli kaikkein pienimmistä - eli lapsistamme! Emme ikimaailmassa halua olla sellaisia uravanhempia, jotka kiitävät tukka putkella ja lapset jäävät jalkoihin. Tai tehdä omia asioitamme lasten tai perheen kustannuksella. Jopa rakentamisen suhteen olemme pyrkineet parhaamme mukaan huomioimaan lapsemme, että heille riittäisi aikaa ja huomiota. Nyt kun olemme sairaslomiemme vuoksi olleet kotona, on taas ollut ihana huomata, miten mielissään pojat ovat läsnäolostamme olleet. Heillekin breikkimme on tehnyt hyvää ja perheemme on fyysisen heikkouden sivuvaikutuksena saanut kuitenkin vahvistua henkisesti. Siinäpä yksi paradoksi. ;)
Mitä tulee minun projekteihini, blogiin ja nettikauppaan, niin ne toki vievät aikaa, mutta niistä tulee äkkiä myös rutiini, johon haarjaantuu niin, että ei aikaa kuitenkaan mene sen enempää kuin yhden tv-ohjelman katseluun illassa. Mulla on ainakin näiden harrastusten myötä jäänyt tv:n tuijotus aika minimiin! ;) Ja kuten olen sanonut aiemmin, tämä ajatuksenvirran purku on niin ihanaa vastapainoa arjen kiireelle, että en voisi enää varmaan elää ilman...suosittelen lämpimästi. Luovuus on myös erittäin tärkeä elämän osa-alue....ilman luovuutta minä ainakin tukehtuisin sisältäpäin.

Ai niin, innostuin nyt niin syvälliseksi, että meinasi unohtua jakaa nuo tämän päivän luovuuden hedelmät eli kertoa päivän kuvista ;) To make the story short, hain hyasinttieni seuraksi metsästä puolukan, kanervan ja mustikan varpuja sekä vähän sammalta.....kaivaa jo vähän piti lumen alta. Laitoin kaikki yhdessä isoon laakeaan ruukkuun ja rusetin päälle...siitä tuli aika ihana jouluasetelma, vaikka itse sanonkin. ;) Myös ikkunan koristelin piparinarulla, eli piparit leipoessani tein kunkin tähden sakaraan reiän, joista sitten pujotin läpi langan. Pipari Garland.
Syvällistä Sunnuntaita Teillekin!
Miia 

Ei Enää Salaisuus

9.12.2011


Hei taas,

Klo on 2:49 yöllä ja perhe on nukkumassa - paitsi minä. En malta nukkua, tekee jo mieli huutaa koko maailmalle! Muistatteko kun vihjailin jo aikaa sitten niistä monista projekteista ja salaisuuksista, jotka kytevät pinnan alla.....no nyt on aika paljastaa, mistä minun oudoissa myhäilyissäni on oikein ollut kyse! :)
Eli ryhdyin, monen mutkan ja mietinnän kautta, tänä alkusyksynä yrittäjäksi ja aloin hiljalleen suunnittelemaan omaa sisustusalan verkkokauppaa. Se on ollut monen vuoden haaveeni, joka on nyt ihan pian toteutumassa. <3 

Photos by Jeanne d'Arc Living and me (kuvaa saa lainata)

Sivut ovat vielä viimeistä loppusilausta vailla, mutta jotain voin jo paljastaa tuotevalikoimastani. Myyntiin minulle tulee sopiva sekoitus uutta ja vanhaa - piensisustustavaraa, valaisimia, huonekaluja, jopa antiikkia ja designia. Varsinkin vanhoja keräilyastioita löytyy runsaasti.....vanhaa Arabiaa, Rörstrandia, Finelin kattiloita, värilasia jne. En halua rajata valikoimaa yhteen tyyliin, vaikka itse suosinkin maalaisromanttista sisustusta, vaan olen ottanut valikoimiini myös vähän retroa ja joitain funkkislöytöjä. Jokaiselle vähän jotakin, toivottavasti. Kaikki aarteet, jotka tahdon kanssanne pian jakaa, ovat kauniita ja etsivät omaa kotiaan - ehkäpä pian sinun luotasi!
                                                                           Innolla huomiseen, Miia


Feeling weak

8.12.2011

Jokapäiväinen päivitysyritys ei eilen enää onnistunut. Tulin nyt vuorostani itse sairaaksi. Mieheni myös.
On se jännä kun saa lapset kuntoon, niin sitten oma elimistö antaa periksi. Mutta toisaalta, onhan se aina helpotus lapsiperheessä, jos vanhemmat sairastaa eri aikaan kuin lapset. Aika kurjaa olisi itse kuumeisena joutua hoitamaan myös kuumeisia lapsia. Sitä toki muistan kotiäitiaikoina monesti joutuneeni tekemään. Nyt kun pojat on saatu viimein takaisin päivähoitoon, niin voin parannella rauhassa itseäni kotona. Nukkua, lukea ja taas nukkua. Mutta innostuin eilen illalla myös vähän opettelemaan uusia kuvanmuokkausjuttuja Photoshopilla, mm. vanhoja kehyksiä, kuten alapuolella.


Täälä sataa lunta ja maa alkaa jo näyttämään valkoiselta
- se piristää mieltä!

Viime päivien ilonaiheet

6.12.2011

Ensinnäkin hyvää itsenäisyyspäivää lukijoilleni!
Onni on asua Suomessa <3
Meillä on vietetty viime päivinä sairastelusta huolimatta sukujuhlia ja iloittu myös pienistä elämän saavutuksista.
Pappani täyttää tänään mahtavat 80 vuotta ja eilen kuopuksemme täytti 2 vuotta.
Sukumme vanhimmalla ja nuorimmalla on vierekkäiset syntymäpäivät.
Minun vauvastani, joka muuten rakastaa Puuha Peteä, on tullut jo niin iso...kohta hän jo puhuu.
Lahjaksi Abel sai tietenkin lisää Puuha Peten autoja. Synttäreitä juhlimme tulevana viikonloppuna! :)


Papan synttäreillä pöydät notkuivat ihanista herkuista. Suvun naiset olivat pistäneet parastaan!
Yksi herkuista oli tämä RuokaPirkan joulukuun numerosta löytyvä Pekaanipähkinä-kookoskakku.
Todella hyvää, mutta aika makeaa. Suosittelen vähentämään ohjeen sokereita.


Eilen illalla oli niin kaunis sinipunainen taivas, että nappasin muutaman kuvan takapihan koivunoksavaloistani.
Jouluvalopäivitys menköön nyt tällä...laitan sitten myöhemmin lisää kuvia etupihalta, kun saan sinne viritelmäni tehtyä. Koivunoksissa minua viehättää niiden yksinkertaisuus ja karkeus. Valosarjakin, jota niissä käytän, on kevyt ja vaatimaton.....pimeässä näyttää kuin vain pienet tähdet tuikkisivat taivaalla oksien lomassa! <3


Niin ja sitten vielä muutama pieni ilonaihe raksaan liittyen. Saimme postia eilen Tanskasta: Ramsignin ihanat emalikyltit saapuivat. Numero tulee tallin seinään ja pienempi sukunimeämme kantava kyltti tulevan talon pääoveen.
Thank you Ramsign!


Tallissa mieheni on saanut paneloitua sisäkaton ja seinät. Lämpimän tilan levytettyjen seinien sävyjä mietimme parhaillaan. Minulla on toiveeni, mutta saa nähdä meneekö läpi! ;)


Nautitaan vapaapäivästä!


Kiharat

5.12.2011

Pikkujouluaika.
Juhlia ja menoja joulun alla.
Tälläytymistä helpottaa hyvät välineet.
Oman juhlalookkini saan helposti laadukkaiden, sweitsiläisten Valeran lämpötikkujen avulla.
Ne on nopsaa päähän pyöräytetty, ja ei kun menoksi.


Lempimeikeistänikin voisin tässä joskus kirjoittaa. Hyvät tuotteethan haluaa aina jakaa! :)


Kauniita juhlia jokaiselle!


Proudly designed by Mlekoshi playground