Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...

Lumivalkeaa

7.12.2012


Don't get me wrong...tykkäsin aikoinaan asua Helsingissä ja joskus kaipaan isoja kaupunkeja. En ole mitenkään fanaattisesti maalainen, mutta yksi asia täällä on yli muiden: puhdas luonto!! Näin talvella nautin valkoisesta puhtaasta lumesta ja tien reunuksista, jotka eivät ole saasteiden ja autojen likaamia. Maisemat ovat satumaisen kirkkaat ja kauniit! Ilmakin on raikkaampaa hengittää...rakastan talvea täällä. <3

Viimeisen kahden vuoden ajan tapanani on ollut ajella lähes joka päivä raksalle katsomaan, miten talo edistyy. 
Vaikkei talomme ole mikään hulppea linna, niin se saa silti aina sydämeni sykähtämään saapuessani etupihan koivukujalle. Se on se hetki päivästä, kun hymy nousee huulilleni ja kaikki raskaatkin päivän kokemukset jäävät unholaan. Yläasteen maikkana niitä raskaita päiviä kyllä riittää, uskokaa tai älkää! ;) Joku teistä ihanista kommentoijista sanoi, että kuulostan onnelliselta. Ehkä, en itse sitä tiedosta, joten jäin miettimään sanojasi. Mietin ja muistelin elämääni ja sitä, mikä minusta on tehnyt onnellisen, tasapainoisen ihmisen (joka en ole aina ollut). Vastaus on K-O-T-I. Koti on maailman yksi tärkeimmistä asioista, joka jokaisella ihmisellä kuuluisi olla. Se omannäköinen paikka, turvasatama ja rakkauden pesä. Sen puute tekee olon irralliseksi ja sydämen levottomaksi. Kotona jokaisella pitäisi olla hyvä olla. Jos ei ole hyvä olla, on syytä miettiä, mitä voisi tehdä asian eteen. Ehkä on aika lähteä etsimään kotia tai asettaa itselleen tavoitteita, joiden avulla voi joskus saada oman kodin. Me hyppäsimme miehen kanssa aikoinaan ulos oravanpyörästä ja muutimme maalle, jotta saisimme toisemme ja kodin. Mieheni, joka edellisessä elämässämme teki vähän väliä 3 viikkoisia ulkomaan työreissuja, on nyt läsnä ja kotona. Se oli meidän valinta, jota en enää kadu yhtään! Voin siis sanoa, että tavoitteemme kodista ja perheen riittävästä yhteisestä ajasta on tehnyt minusta onnellisen naisen. :) 


Pakkaskelit ovat pitäneet meitä paljon sisällä, mutta pieni ulkoilukaan ei ole pahitteeksi, jos päällä on lämmintä. Haluan suositella ja vinkata teille näistä Ullmaxin merinovillaisista kerrastoista, jotka ovat meidän talven pelastus...aivan ihanan lämpöiset ja hengittävät aluskerrastot. Itse hiihdän pelkällä kerrastolla (+ tuulipuvulla) ja olen tykästynyt siihen niin paljon, että nyt ostin samanlaiset myös lapsille ja miehelleni. Jos vertaa esim. Ruskovillaan, niin nämä ovat paljon edullisemmat ja urheiluun sopivat. Lasten kerrasto maksaa n. 28e, eli ei minusta paljon laatuunsa nähden. Ullmaxeja saa ainakin täältä. Suosittelen lämpimästi pitämään lapset lämpimänä! :)


Kiitos vielä teille, jotka jätitte kauniita sanoja viime postaukseen....onneksi löytyy yhä ihmisiä, jotka ymmärtävät,
välittävät ja osaavat aidosti olla onnellisia toisen onnesta! 
Love you! <3
Miia


9 kommenttia:

Tiina kirjoitti...

Ihana postaus, hymy tuli minunkin huulille :) . Kaunista joulunodotusta!

Anonyymi kirjoitti...

Heippa täältä lumisesta Uudeltamaalta! Minusta on ainakin ollut ilo seurata lukijana tätä blogia ja rakentamistanne. Kirjoituksistasi kyllä huokuu ihana onnellisuus ja positiivisuus. Harvemmin mihinkään mitään kommentoin (sorry!), mutta nyt on vaan pakko todeta: Älä välitä noista kateellisten kommenteista. Ilkeitä ja negatiivisia ihmisiä löytyy kasapäin, tiedä sitten mitä sillä saavuttavatkaan. Tsemppiä ja iloa, Liina

Anonyymi kirjoitti...

No, me asutaan mansardikattoisessa omakotitalossa Espoossa, lähellä asemaa. Super-rauhallinen kadunpätkä, jolla lumi valkoista. Tontti rajoittuu metsään. Naapuristossa omakotitaloja ja paritaloja.
Ison kauppakeskuksen palvelut 8 minuutin ajomatkan päässä, Helsinkiin junalla 16 minuuttia, valtava määrä kauppoja, mm. Ikea 15 minsan ajomatkan sisällä. Työpaikat, runsaat harrastusmahdollisuudet, koulut jne. - kaikki lähellä.

Eli ei tämä elämä pääkaupunkiseudullakaan nyt välttämättä ole kamalaa saasteiden keskellä olevaa oravanpyörää. Itse asiassa käytämme autoa tosi vähän, koska kaikki on lähellä. (Itse kuljen lähijunalla Pasilaan töihin.) Olemme onnellisia täällä :)

Ps. teille tulee ihana talo!!

Anonyymi kirjoitti...

Hei!!
En kovin usein kommentoi. mutta nyt kolahti.

Elämäntilanne meillä nyt sellainen, että entinen koti, jonka eteen olemme tehneet rakkaudella paljon työtä tuntuu enää vain talolta - surullista ja raskasta!! Entinen koti ei tunnu enää rakkauden turvapesältä.. mutta toivon että saisimme kaiken rikki menneen vielä korjattua..

Blogisi on ihana.. seuraan sitä mielenkiinnolla.
Onko muuten nää teidän merinovillakerrastot ihoa kutittavia? ostin nuorimmalle Erätukusta merinovillaisen kerraston viime talvena, mutta hän ei voi pitää sitä ollenkaan , koska se tuntuu niin inhottavalta paljasta ihoa vasten.

Marika kirjoitti...

Hyväntuulen postaus :) Rakastan niin asua luonnon keskellä ja omistaa ihka oman metsätilkun, että allekirjoitan täysin tuon puhtaasta luonnosta nauttimisen! Myös koti on tärkeä juuri tuon rauhoittumisen ja onnellisuuden tyyssijana.

Hienolta näyttää ja innolla odotan betonitasoa paikoillaan nähtynä. Me tehtiin itse reunakivet pihalle, joten suosittelen!

Miia kirjoitti...

Hei, kiitos kommenteista ja rohkaisusta! Negatiiviset panettelevat kommentit tietysti harmittaa ja tulee sellainen fiilis, että miksi mä tätä blogia edes teen jos se joitain niin ärsyttää. Mutta omaksi iloksi ja niiden iloksi, jotka tästä tykkää! Kiva siis kuulla että tykkääjiä löytyy!
Espoosta sen verran, että tiedän, että se on hienoa seutua...mekin asuttiin jonkin aikaa Kilossa tosi näytillä ja rauhallisella alueella. Olisin ihan hyvin voinut jäädäkin sinne, mutta suku on täällä ja meillä ei olisi ollut varaa rakentaa tällaista unelmiemme taloa isolla tontilla niillä leveyksillä. Elämä on valintoja täynnä! Tarkoitukseni ei siis ollut arvostella Etelä-Suomea vaan pohtia omia kokemuksiani. Ja kuten kerroin, oravanpyörällä viittasin vaativaan työhön ja elämän hektisyyteen, joka ei täälläpäin niin näy, kun ympärillä näkyy vain metsää ja aamuisin saa herätä linnunlauluun. Luonto on täällä aina lähellä meni minne vain ja siitä nautin. Mutta tottakai ihminen voi olla onnellinen missä vain, se on paljon asenteesta kiinni! Hyvää joulun odutusta teille sinne etelään :)

Miia kirjoitti...

Hei surullinen anonyymi, sinunkin tarina kolahti ja olen tosi pahoillani puolestasi. Jotenkin voin vähän aavistaa sen tuskasi, sillä olen usein vaikeina hetkinä itsekin miettinyt, miten traagista olisi menettää koti ja unelma, jonka eteen on tehty niska limassa töitä monta vuotta. On pistetty omat tarpeet ja parisuhde hyllylle unelman rakentamisen vuoksi. Mutta niinhän se on, että taloakin arvokkaampi on puoliso, jonka moni valitettavasti menettää tämän haastavan elämänvaiheen myötä. Se on surullista!! Voimia ja eheyttävää rakkautta elämääsi <3
Kerrasto ei minua ainakaan kutita ja lapset eivät ole moittineet, mutta riippuu kuinka herkkäihoinen on. Tämä ei oikeastaan edes niin tunnu villaiselta vaan on pehmeä. Kannattaa kokeilla. :)

Hanna kirjoitti...

Ihana Miia!
Minusta tuo teidän tuleva koti on aina vaan niin kaunis!!!

Pirjo kirjoitti...

Tuosta teidän kodita tulee ihana. PArasta on silti ehjä perhe. Ja kotihan on siellä missä oma perhe <3

Proudly designed by Mlekoshi playground