Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...

Kaari-ikkuna

28.2.2012


Viime viikonlopun vietimme tontilla. Asensimme kaari-ikkunan autotallin päätyyn, jee!
Minä katsoin sopivan kohdan ja korkeuden ja mies vain luotti makuuni ja tohti tehdä reiän sanomaani kohtaan.
Kyllä osaan taas arvostaa miestäni, joka pakkasessa hytisten ja sormet jäässä mittaili, mallaili, sahasi,
porasi ja rakensi taustatukirakenteita melkein koko lauantaipäivän.
Yhden miehen voimin tämä rakentaminen on aika hidasta, mutta paras tapa säästää rahaa.
Ja onneksi huhtikuussa saamme apuvoimia, niin alkaa talomme varmasti sitten nousta vauhdilla.
Mutta ihana tuli autotallin päädystä - kyllä kaari-ikkuna vain tuo paljon juhlallisuutta rakennukseen!


Kaari-ikkunoita tuli samassa erässä 6 kpl. Yksi tulee vielä tallin takapihan päätyyn ja neljä tulee sitten päärakennukseen,
jokaiselle ilmansuunalle. Toivottavasti se ei ole ulkonäöllisesti liikaa (liika on yleensä liikaa!),
mutta eiväthän ne näy samaan aikaan, joten luulisi toimivan. Pääasia, että näkymä on kaunis joka puolelta taloa! :)


Tontilla lunta riittää, ja kolaamista. Siinä saakin aina hyvän treenin, kun kolaa koko pihan ja tien tontille.
Poikien lempipuuhaa on kiertää tallia räystäiden alla ja hyppiä tiilikasalta lumikinoksiin.
Talon kivijalka on vielä lumipeitteen alla, mutta kohta tulee kevät ja lumet sulaa...sitten alkaakin talon rungon pystytys.
Tuskin maltan odottaa - ja tuleva kesä meneekin sitten täysin rakennusurakassa.


Viikonloppuna haimme myös esikoisellemme vanhan, edellistä isomman päästävedettävän lastensängyn.
Se on vaaleansininen, mutta taidan sen sitten ensi kesänä maalata valkoiseksi.


P.S. Ulkolampustamme kiinnostuneet, lamppuja saa täältä.

Hyvää kevään odotusta!

Niittylä Home tiedottaa

27.2.2012



Ihanat tanskalaiset, taidolla valmistetut A.U Maisonin tekstiilit ovat saapuneet viimein valikoimiimme. Kiitos teille kärsivällisyydestä - nyt on hyvä aika lanseerata mallisto myös Niittylä Homessa! Aurinkokin paistaa = saa tuoda jo värikästä kevättä kotiin! :)


Kevään mallistosta löytyy edelleen tähtiä, pilkkuja, lintuja, vintagea, boheemia, kukkatäkkejä jne. Täkit toimivat, kolmessa eri koossa, ihanina sängyn päiväpeittoina tai vaikka sohvan kaunistajina. Mukaan mahtuu myös jokunen asuste ja huonekalukin. Huomioithan, että A.U Maisonilla tyynyjen hintaan kuuluu aina laadukas höyhentäytteinen sisätyynykin. Ihana hittituote tulevaan kesään on ehdottomasti värikäs, puuvilla/vahakankainen picnic-peitto, jonka saa kätevästi rullalle (saapuu myös pian kaupan hyllyille).

Oma suosikkini on kuitenkin yläkuvassakin näkyvä, juuttikankainen läppärilaukku. Jos omistaisin läppärin, sen ostaisin ehdottomasti! :)

Shoppailuiloa!

Keväinen Arvonta / Giveaway

25.2.2012

Huomenta,
Tämä päivä, hiihtolomani kunniaksi, on hyvä aloittaa pienellä arvonnalla.
Voittaja saa Niittylä Homelta postissa kolme pientä (10 cm) Jeanne d'Arc Livngin krookus lasia.
Pikkumaljakko on sopiva esim. leikkokukille tai sipulikukille ja vedelle.
Soma pikkukoristus vaikka ikkunalaudalle <3

Kuvat Jeanne d'Arc Living

Arvonnan säännöt:
- kommentoimalla olet mukana arvonnassa
- liittymällä jäseneksi (tai jos olet jo lukijana) olet mukana kahdella arvalla
- linkittämällä arvonnan blogiisi tai facebookissa saat myös lisäarvan

Kerrothan kommentissasi monellako arvalla osallistut.
Arvonta päättyy 3.3. klo 24:00
Onnea kaikille tasapuolisesti!


Tässä teille vielä Niittylä Home -blogista lainattua:

Vanhat, antiikkiset opetustaulut ovat harvassa ja nykyisin haluttuja, näyttäviä sisustuselementtejä seinälle. Välitämme vanhalta koululta nyt joitain opetustauluja, joita löydät huutonetistä nimimerkillä "vanhaltakoululta" - ILMAN HINTAVARAUSTA! :D Lisää on tulossa vähitellen, joten kannattaa seurata! Tällä hetkellä, ENÄÄ KOLME PÄIVÄÄ, huudossa on esim. alla oleva, Parolan asemaakin sisustava upea sienikartta. Onnea tuon ihanuuden huutajille!

Kuva lainattu Parolan Asema -blogista

Halutko tietää, mitä uutta tapahtuu Niittylä Home -putiikissa ja mitä esim. milloinkin suosittelemme? Tilaa uutiskirjeemme täältä, niin saat kivat html-mailit sähköpostitse n. 1-2 krt kuussa:


Lue koko ylläoleva viime email-postaus täältä.

Onnea arvontaan ja huutoon!






Arjen piristykset > Loma!

24.2.2012


Heipsan, tänään alkoi täällä pohjoisessakin kauan odotettu hiihtoloma! Voi että on mukavaa, kun saan olla ensi viikon kotona poikien kanssa ja keskittyä myös nettikauppaan sun muihin omiin projekteihini. Olenkin ollut niin loman tarpeessa kovan työputken jälkeen. Tänään siis relaan ja katon lemppariohjelmani American Idolsin sekä Voice of Finlandin, ehkä siinä samalla treenaan myös vähän kahvakuulalla (oon muuten niin ihastunut tuohon lajiin). Kahvakuulailu on siitä kiva, että sitä voi tehdä helposti kotonakin ja se ei vie paljon säilytystilaa kuten treenivempaimet yleensä. Tässä vähän kuvia tämän viikon pienistä hyvistä hetkistä....kevätsisustelua, tukan värjäystä ja vaihtelua työlookiin, synttärivierailuja ja hyvää ruokaa. Mistä pieniestä piristyksistä sinun hyvä arkesi koostuu? 






Hyvää viikonloppua - pian blogissa taas tavataan! :)




Maalien Mietintää

19.2.2012


Tervehdys täältä tuulesta ja tuiskusta!
Viikonloppumme on mennyt mukavasti lasten serkkusynttäreillä ja talojuttuja värkätessä.
Tänään olisi tarkoitus lähteä pulkkamäkeen, mutta lumimyrsky ulkona ei kyllä houkuttele.
Sisällä siis toistaiseksi leikitään ja katsotaan uutta Martin tarinat -dvdtä (Autot).
Aika levotonta menoa noissa nykyajan lastenohjelmissa - kyllä tuli Taotaota ja Muumia ikävä! 

Mösä Kik Kid, paita Marimekko

Tontille saapui perjantaina kaari-ikkunat Puutyö Heikkilältä. Kyllä täytyy sanoa, että oli tyylikkäät ja
laadukkaan näköiset. Seuraavaksi laitamme siis kaari-ikkunat tallin seiniin.


Myös talon ulkopintojen ja pääoven värivalinnat on nyt tehty ja voimme laittaa talon ulko-ovet tilaukseen.

Tikkurilan maaleja olenkin nyt viime päivinä miettinyt ja mallaillut yhteen. Haaste on tilata "summissa" sen värinen ovi,
joka sopii myös kokonaisuuteen, talon ja katon väriin. Ajattelin vielä ostaa valitsemaani harmaata pikkupurkillisen ja testata laudanpätkään, että saan paremman kuvan siitä, miltä väri luonnossa näyttää. Aina voi myös luottaa ammattilaisten valitsemiin väriyhdistelmiin, jos ei oma silmä anna varmuutta. Tikkurilan Kaunis Talo -lastut antavat apua ulkovärityksen suunnitteluun.
Itse tykkään Vanhanajan väreistä, mutta myös Kaunis Talo -lastujen No 27. Vuorela (kuvani ei vastaa totuutta) on hyvä väriyhdistelmä. Siinä punainen on melko lähellä tiilikattomme väriä, kerman valkoinen ulkopinnan väriä ja harmaa oven väriä. 


Tikkurilalta en saa mitään mainossponssausta tästä, mutta pakko on mainostaa kun olen niin innoissani :)
Heidän kotisivuiltaan löytyy myös kiva Värisuunnitteluohjelma, jolla voi vaikka omaan valokuvaan vaihtaa eri maaleja
ja katsoa miltä talon kokonaisuus näyttää. Tämän ohjelman avulla sain varmuuden värivalinnoistani!


Tässä valitsemani maalit vielä luonnonvalossa, automatkalla kännykameralla napattuna.
Seinistä (keskimmäinen) haluan lähes valkoiset, mutta pieni sävy valkoisessa on vähän lämpimämpi kuin ihan vitivalkoinen. Ikkunanpuitteet ja nurkkalaudat tulevat sitten todennäköisesti vitivalkoisella, ja kun seinässä on pieni sävy,
ne erottuvat paremmin (kuten ylläolevassa kuvassa).


Sävykästä Sunnuntaita Teillekin!

Talomme tarinaa

16.2.2012


Jonkin verran on tullut kyselyjä meidän tulevasta talosta, jota siis alamme rakentaa puolentoista kuukauden päästä (hui, joko niin pian!). Talopiirrustukset ovat yhä työn alla ja visusti tallessa mieheni työläppärissä, joten en ole kokenut halua mennä keskeyttämään itse insinööriä työssään ja "julkistaa" työn alla olevia kuvia. Viralliset paperit kyllä löytyy multakin jostain mapin pohjalta, mutta niihin on rakennuslupien saamisenkin jälkeen tullut pieniä hienosäätöisiä muutoksia. Kattoa on korotettu, panelointia muutettu jne. Lopulliset kuvat saatan täällä jollakin tapaa paljastaa sitten kun aika on kypsä. Ja koska olemme tosiaan jo toista vuotta itse piirtäneet ja suunnitelleet taloamme, lähinnä useiden inspiraatiokuvieni pohjalta, niin talopiirrustuksistamme on tullut meille lähes pyhää materiaalia. Talopakettikuvatkin ovat varmasti monille rakennuttajille, jotka myös ovat ideoineet taloaan, niin henkilökohtainen juttu, ettei niitä halua kaikille jakaa. Minulla tunne on ollut tähän asti lähes kaksinkertainen...tyyliin "ei näitä noin vain anneta kaikkien arvosteltavaksi ja kopioitavaksi, olemme nähneet niiden eteen niin paljon vaivaa". Mutta se tunne laantuu ajan mittaan kun projektiin saa etäisyyttä ja perspektiiviä, ei se kai olekaan niin ihmeellinen juttu kun miltä se on tuntunut. Iso asia itselle, mutta miksei sitä voisi jakaa? Miten se on minulta pois? Mehän rakennamme omasta mielestämme unelmiemme talon joka tapauksessa ja onhan se sitten valmiinakin kaikkien nähtävissä. Ja jos joku tarvitseva talostamme saa matkan varrella poimittua itselleen muutaman hyvän idean, niin hyvä niin. Olenhan minä itsekin saanut paljon ideoita muiden jo rakentaneiden taloista, talofirmojen talopaketeista, blogeista ja keräämistäni inspiraatiokuvista. Laitetaan siis hyvä kiertoon! Eli nyt olen päättänyt laittaa itseni likoon ja vähän alkaa raottaa ovea salaisuuksien lähteelle! ;D 

Mutta ennen meidän omia talokuvia, jaan teille vähän niitä inspiraatiokuvia, joista olemme itse ottaneet joitain vaikutteita. Jokaisessa näissä talossa on jotain, mikä on aikanaan sykähdyttänyt. Yksi ensimmäisiä unelmatalojani oli tämä Kannustalo, jonka kuvaa pidin jo vuosia sitten jääkaapin ovessa. Mansardikattoinen sen olla piti, ja erityisesti tuo talon muoto/"uloke" edessä on aina miellyttänyt minua. Lähdimmekin alunperin suunnittelemaan vähän tämän näköistä 1,5-kerroksista taloa, jonka "etu-ulokkeen" alakerroksessa olisi lasikuisti. Kuitenkin monen pohjapiirrustuksen pyörittelyn jälkeen vaihdoimme lopulta yksikerroksiseen taloon useasta eri käytännön syystä. Saimme sen ratkaisun myötä taloomme lisää neliöitä ja vapauksia suunnitteluun, kuten mm. sijoiteltua makuuhuoneita kauemmas toisistaan. Myös iso tonttimme mahdollisti pinta-alaltaan suuremman talon, niin miksi laittaa huoneet päällekkäin kun ne voi laittaa yhtä hyvin "vierekkäin". Meille tulee kuitenkin varauksella oleva yläkerta/talon pituinen varasto (hamstraajavaimolle tarpeellinen), joten talomme näyttää yhtä korkealta kuin 1,5-kerroksinen. Onhan korkea talo aina näyttävä, siitä ei pääse mihinkään.

Rauhala
Jätimme kyseisen ratkaisun myötä myös pois ajatuksen mansardikatosta, liian vaikea ja kallis itse rakentaa. Aloin kallistumaan muutenkin enempi Ainolan ja Onnelan suuntaan, olenhan aina rakastanut vanhan pitsihuvilan näköisiä taloja. En halunnut liian uuden näköistä, vaikka onhan mansarditkin ihanan vanhanaikaisia. Onnelasta tuli siis uusi kuva jääkaapin oveeni. Aloin googlettaa myös kuvia Hangon pitsihuviloista. Kuten kerroin aiemmin täällä, sainkin idean "ulokkeen" kylkeen sijoitettavaan kuistiin Villa Näckenistä. "Ulokkeella" en tarkoita mitään erkkeriä, vaan tuota talon muotoa, että eteenpäin tulee myös näkyviin katonharjan muoto. Meillä talo on edestäpäin siis L-kirjaimen muotoinen, eli poikien makuuhuone tulee ns. omaan siipeensä. Tuo talon etusiipi siirtyi uusissa suunnitelmissamme keskeltä sivumpaan (vähän niinkuin Onnelassa), jonka kylkeen piirsimme haaveilemani ison lasikuistin.

Onnela
Vanhoille pitsihuviloille ja myös Ainolalle on tyypillistä ihana terävä harja, mutta me jouduimme vähän loiventamaan (=modernisoimaan) kattokaltevuuttamme, sillä suunnittelimme kaksi 15 m2:n makuuhuonetta  omiin siipiinsä (pojat etupihan siipeen ja meidän makuuhuone peilikuvamaisesti takapihan siipeen) ja katon terävä muoto olisi liikaa rajoittanut huoneiden muotoa. Huoneista olisi tullut enemmän pitkän mallisia, eikä neliömäisiä, kuten ne nyt talopiirrustuksissamme ovat. Oli se piirtelyaika vaan yhtä säätöä, aina yksi asia vaikutti toiseen! Tässä Ainolassa ihastuin myös siihen, että L-muotoisen "ulokkeen" kylkeen on tehty katettu terassi. Minä halusin vastaavasti tehdä siitä lasitetun kuistin.

Ainola
No sitten vähän uusia tuulia Ruotsista. Rakastuin Trivselhus-firman Country Homes-mallistoon, josta alemmat kaksi kuvaa. Valkoisen unelmataloni etupihalla on myös ihanasti tuo L-muoto ja kaari-ikkuna "ulokkeen" päädyssä, kuten tulee meidän taloon.

Ruotsalainen Trivselhus
Kyseinen talo on taas vastaavasti takapihalta tämän näköinen, U-kirjaimen mallinen. Me päädyimme samanlaiseen ratkaisuun. Talomme takapihan toisessa, kaari-ikkunallisessa siivessä on samankokoinen makuuhuone kuin etupihan siivessä. Siitä tulee Master bedroom. Toinen U-kirjaimen siipi taas ei tule olemaan enää talon lämmintä osaa, vaan sinne rakennamme englantilaistyylisen lasitetun viherhuoneen. Viherhuoneeseen on kulku suoraan keittiöstä. Sen kautta pääsee myös katetulle takapihan terassille, joka siis tulee siipien väliin. Mieheni oikeastaan lupasi viherhuoneen minulle palkinnoksi siitä, että luovuin pakkomielteestäni kaksikerroksieen taloon ;) Viherhuone on vähän siis minun juttuni...kesähuone, kukkahuone, kasvihuone...sinne laitan vanhat lankkulattiat ja pelargoniat ikkunaludoille ;)     


 Että sellainen siitä nyt suurinpiirtein tulee. Tässä vielä lista kuvista, jotka myös ovat säväyttäneet. Toisen ruotsalaisen, Karlson hus -talofirman vanhat villat ja huvilahenkiset talot ovat myös antaneet meille ideoita ja vaikuttaneet ratkaisuihimme. Varsinkin panelointiin otin mallia alimman kuvan talosta. Talostamme tulee vanhan kerman, kuitenkin lähes valkoisen värinen (kuten kolmanneksi alimmassa Karlson hus -kuvassa). Katto on punainen tiilikatto. Ikkunat ovat 6-ruutuikkunat, kuten tuossa äiti-lapset-kuvassa....paitsi viherhuoneen ja etupihan lasikuistin ikkunoihin suunnittelimme erilaiset, vanhahtavat ristikot.





Karlson hus
Ihastuin tämän siniharmaisiin oviin <3
Karlson hus

Jännää nähdä miten suunniteltu sitten toimii ja miltä se näyttää käytännössä.
Omista ideoista rakkaudella väsätty talo, ei ainakaan pitäisi olla kenelläkään ihan samanlaista <3


Piilosilla

14.2.2012


Nämä kuvat ovat välipäiviltä (kuten joulun viltit ja tyynyt kertoo..), mutta jääneet teille jakamatta.
Niissä on sitä ihanaa kodikasta ja lapsekasta meininkiä, mitä työssäkäyvänä äitinä välillä ikävöin.
Ikävöin omia lapsiani vähän väliä, mutta onni on tietää, että heillä on hoidossakin kiva ja hyvä olla.
Ja iltaisin se jälleennäkemisen riemu on liikuttavaa, kun pikkuiseni huutavat hoitopaikan portilta äitiä ja juoksevat
hymyssä suin syliin. Haluavat kertoa mitä kaikkea kivaa ovat tänään kavereiden kanssa tehneet.
Kuitenkin, ainakin meitä vanhempia ikävä kalvaa, siitä ei eroon pääse. Ja me mieheni kanssa välillä pahennamme vielä asiaa lähettelemällä toisillemme tekstarilla lasten valokuvia kesken työpäivän. Oikein rääkkäämme itseämme...hyvässä mielessä. ;) 


Nämä lapset ovat meille kaikki kaikessa - suurin lahja.
Vaikka aika onneksi kuultaa muistot, niin tosiasia kuitenkin on, että heidät on myös saatu tähän maailmaan kovalla työllä, kyynelillä ja rukousilla. Lapsettomuuden varjo on koetellut meidänkin arkea aikoinaan ja nyt ne tunteet meinaavat välillä nousta taas pintaan. Haaveilemme suurperheestä, jopa 4-5 lapsesta, mutta sain jokin aika sitten tietää, että kunnallisella puolella meitä ei enää hoideta.
Meillä on jo kaksi hoidoilla saatua lasta ja siinä menee raja. Hoitojonot ovat pitkät, tuet rajalliset ja ne joilla ei ole vielä yhtään lapsia menevät edelle. Ymmärrettävästi! Olen täysin samaa mieltä heidän kanssaan - järjen tasolla. Mutta sille en voi mitään, että tunteet heittivät hullunmyllyä kun kuulin asiasta. Tuntui kuin olisi paiskattu ovi kiinni nenän edestä, julistettu tuomio lopullisesta lapsiluvustamme. Mutta toisaalta, tässäkään asiassa ei saa alkaa ahnehtimaan. On muisteltava itseä lapsettomana ja ajateltava heitä, joilla ei vielä ole yhtään lasta sylissään. Ymmärsin myös taas kirkkaammin, miten etuoikeutettu olen, että olen saanut jo nämä kaksi rakasta lasta. <3 (Niin ja yksityiselle, toiseen kaupunkiin on onneksi mahdollista vielä mennä - Thank God!)


Sanotaan, että lapsia ei tehdä vaan heidät saadaan. Kyllä ja ei. Mikä paradoksaalinen sanonta.
Yleensä ne ihmiset puhuvat lapsien tekemisestä, joille se on ollut helppoa. Tai ehkä asian voisi ajatella toisinpäin,
sillä saaminenhan ei vaadi saajalta mitään. Ei tarvitse hirveästi tehdä kun saa, saa mitä haluaa.
Mekin olemme lapsemme lahjaksi saaneet, mutta on se paljon tekemistäkin vaatinut.
Sitkeyttä, yritystä, rahaa ja periksiantamattomuutta. Useita istumisia linja-autossa matkalla Jorvin sairaalaan ja takaisin kotiin.
Paineita. Suorittamista. Epäonnistumisen pelkoa.


Sitä se lapsen saamisen tavoittelu monille pariskunnille on.
Mekin yhä haaveilemme, emmekä ole menettäneet toivoamme kolmannesta, mutta tuohon lääkärissä hyppäämisen myllyyn
en jaksaisi enää lähteä. Ainakaan tässä elämänvaiheessa. Ehkä joskus vanhempana sitten kun on elämä rauhottunut ja mies ei
enää ole raksalla. Se prosessi vaatii parisuhteelta kuitenkin aikaa ja jaksamista. 
Rakennusaikana ollaan muutenkin välillä niin heikoilla, ettei lisäpaineita kannata itselleen tavoitella.
Tässä siis tuli vastaus niillekin ihmisille, jotka haluaisivat povata meille "uuden tuvan jussia".
Nähtäväksi jää, josko saisimme joskus sitten vanhan tuvan jussin ;)


Tästä tuli nyt rohkeampi ja avoimempi postaus kun oli tarkoitus.
Mutta ken tietää, ehkä tämä oli näin tarkoitettu!


Takan valinta tehty!

12.2.2012


Olen pitänyt vähän taukoa rakennusasioiden mietinnöistä (vaikkei saisi...). Viimeiset kuukaudet ovat menneet niin intensiivisesti ovia ja ikkunoita pähkäillessä ja tarjouskisaa käydessä, että pieniä ajatusbreikkejä on välillä ollut pakko ottaa. Nyt on kuitenkin vihdoin, pitkän pyörittelyn jälkeen ovet ja ikkunat tilattu (kuten näette yhteistyökumppanimme sivupalkissa) ja enää vain odottelemme saapuvia toimituksia - stressi siis näiltä osin on helpottanut. Se on aina iso helpotus kun saa jonkin vaiheen jättää taakseen! Tosin uudet haasteet taas odottavat paneutumistamme, seuraavaksi pitäisi valita takka ja keittiö. Onneksi tänään sain jostain ihmeinspiraatiota alkaa miettiä takkaa. Tai oikeastaan se inspiraatio lähti viime yöstä kun surffailin pitkästä aikaa yhteen lempiblogiini, Lundagårdin ihanaan tupaan. Sieltä löysin ja varastin tuon ihanan vanhan takan mallin, jolle olenkin nyt tänään alkanut metsästää tekijää....ja sellaisen ehkä jo löysinkin yhden käymäni sähköpostikeskustelun välityksellä. Tuohon takkaan aioin vain teetättää lasisen isomman luukun, josta tuli näkyy läpi. Tykästyin takan yksinkertaisuuteen, valkoiseen rappipintaan ja vanhanaikaisuuteen. Pieni koristetaso on sievä ja minulle ehkä ihan riittävä laskutilaksi (vaikka tavaraa olisi kiva hamstrata enempikin takan reunalle). Mutta tämä on niin minun näköiseni takka, love it! <3

Kuva pihistetty Lundagård -blogista 

Olin jo aivan lähellä päätyä manttelitakkaan, alla olevien kuvien näköiseen, mutta en saanut siitä sielulleni rauhaa....jokin tunne sisimmässä oli yhä levoton. Ehkä minulla oli pieni aavistus, että amerikkalaishenkinen manttelitakka olisi vähän liian fiini meidän vanhaa tyyliä tavoittelevaan taloomme. Toki manttelitakoissakin on hurjia eroja: on todella kruusattuja pylväsmalleja ja sitten kauniin skandinaavisen selkeitä ja pelkistettyjä. Sellaisista itse pidän ja mikäli sisustustyylini olisi vähänkin kypsempi ja juhlavampi, niin tällaiseen ehkä päätyisin.

Kuva pihistetty Villa Fridhem -blogin kautta

Tuossa manttelitakassa on kyllä ehdottomasti se hyvä puoli, että laskutaso on tarpeeksi syvä kaikille ihanille koristeille. Ja se on klassinen, kestää aikaa ja erilaisia sisustuksia. Tykkään tuon alemman kuvan mallista, se on tarpeeksi ulkoneva seinästä ja sen koristelista on hieno. Mutta ei vaan tunnu ihan omalta. Voihan olla, että innostun vielä suunnittelemaan jonkin ihan oman version noiden kahden suosikkini väliltä. Lundagårdin takka vähän syvemmällä laskutasolla. Se olisi jo täydellinen!
Hei joku hyvä muurari, sinua kaivataan! :)


Viikonloppu

11.2.2012


Viikonloppu on taas vierähtänyt pian lauantai-iltaan. Aina se menee liian äkkiä, joten on pakko priorisoida. Paljon haluaisin tehdä
ja saada aikaan kotona, mutta pitää muistuttaa itseään, että yhdessäolo ja lapset ovat tärkein asia ja niille täytyy löytyä aikaa. Kiireetöntä aikaa.

Pienistä asioista se arkinen onni vaan koostuu. Eilinen perjantai-ilta meni lasten kanssa leipoessa. Tuli vaan inspiraatio, että nyt pitää saada tuoretta pullaa. Ja vaikka se on työlästä ja keittiö menee ihan sotkuun, niin se yhteinen hetki Elian kanssa kauliessa
on aina sen arvoista. Siinä samalla höpötellään päivän ja viikon asiat, ja haaveillaan jo tulavastakin.
Täältä blogin kautta sain lukijalta vinkin lisätä korvapuustin täytteeksi suklaata. Kiitos siitä, nyt me se toteutettiin raastamalla sekaan Fazerin sinistä ja ai että tuli hyviä!! Tämä korvapuustiresepti jää tavaksi ihan varmasti. Kyllä suklaa kruunasi maun, katsokaa nyt vaikka noiden onnellisia ilmeitä :)

Kun oikein miettii, niin ei tässä elämässä loppuviimeeksi mistään ihmeellisistä asioista ole kyse. Ei tarvitse valloittaa koko maailmaa tai saavuttaa jokin suuri päämäärä. Odotetun viikonlopunkaan ei tarvitse olla valtavia elämyksiä täynnä. Arjen sietokyky voikin olla se avain onneen! Olen oppinut, että elämän sisältö ja hyvä olo löytyy pienistä, mutta täysillä koetuista hetkistä. Lähimmäisen rakkaudesta, antamisesta, perheestä. Esimerkiksi pullan tuoksusta ja lauantaiaamun luisteluretkestä lähijäälle.


Toinen hyvä vinkki, jonka te lukijat olette antaneet minulle oli tuo potkukelkan ottaminen avuksi luistelun harjoitteluun. Tänä aamuna Elia pysyikin jo paljon paremmin pystyssä ja otti jopa muutamia askelia potkukelkkaan tukeutuen. Loistava vempain tuo potkukelkka! Potkukelkalla ja rattikelkalla reippailimme jäälle, luistelimme ja leikimme kinoksissa hetken ja sitten palasimme kotiin lounaalle...tietenkin nauttimaan pullaa!
 Yhdessäoloa ja rakkautta viikonloppuunne!



Tunnustuksen arvoisia blogeja

9.2.2012


Ei ole mulla nyt mitään ihmeempää postausideaa. Vähän väsyttää.
Onneksi pian on taas viikonloppu ja kevätaurinkokin jo paistaa ja antaa voimia.
Ilahduin uusista lukijoistani, kiva kun tulitte kannattamaan blogia! :)
Kirjoituskriisinkin keskellä se aina kannustaa jatkamaan kun tietää, että moni kuitenkin lukee,
ehkä jopa odottaa näitä höpinöitäni.


Sain lahjaksi hyvän kirjan. Mervi Juusolan Vahvaksi rakastetut lapset.
Voin suositella, tosi tervettä ja raikasta puhetta lasten kasvatuksesta.
Vanhempana sitä kaipaa tukea arvoilleen ja ajatuksilleen ja on ilo löytää kirja, johon voi yhtyä.


Kiitos Ruususuun äidille myös saamastani tunnustuksesta.
Tunnustuksen mukana tuli haaste esitellä ne suosikkiblogit, joilla on alle 200 kirjautunutta lukijaa.
Tässä siis lista sellaisista seuraamistani blogeista, joiden pitäjät ovat myös henkilökohtaisesti minulle
enemmän tai vähemmän tuttuja ihmisiä.
Ystävien ja tuttujen blogeja on todella kiva lukea!


Ystäväni, INCL-lapsen äidin koskettavia tuntemuksia ja tunnelmia: http://tastakaikesta.blogspot.com/

Rakkaan ystäväni inspiroiva blogi arjen kauniista asioista: http://varpusia.blogspot.com/

Kuviksen open, vanhan kollegani taiteellisia näkemyksiä: http://tuulihius.blogspot.com/

Ystävän ystävä, joka löysi elämänsä rakkauden ja lähti hänen matkassa maailmalle: http://liisalovestim.blogspot.com/

Pitsin herkkiä tunnelmia lapsiperheen elämästä: http://pitsihelma.blogspot.com/

Nokkelaa ja mieltä ylentävää ajatuksen virtaa ystävän kynästä: http://sekunnitjatunnit.blogspot.com/

Suosittelen näitä blogeja - käykääpä tutustumassa, ihastumassa ja heitäkin jäsenyydellä ilahduttamassa!

Love, Miia



Minun Hetkiä

6.2.2012


Viime viikonloppu oli meille odotettua omaa aikaa.
Lapset olivat synttärini kunniaksi hoidossa mummolassa ja saimme mieheni kanssa nauttia rauhasta, levosta,
hiljaisuudesta ja toistemme seurasta. Kuulimme taas paremmin omat ja toistemme ajatukset.
Kävimme ulkona syömässä kynttiläillallisella ja elokuvissa.
Herkuttelimme ja fiilistelimme kotona.
Kyllä lapseton aika on vaihteeksi luksusta.



Kiitos kaikille muistaneille ihanista lahjoista ja antamastanne ajasta.
Mieheni tuoma herkkä kukkakimppu ja äitini kehystämä Jeanne d'Arc Living juliste koristavat nyt olohuonetta.
Viikonloppu oli pakko mielenrauhan vuoksi aloittaa suursiivouksella ja sitten minäkin annoin itselleni luvan rentoutua.
Lehtien lukua makuuhuoneessa ja omia hetkiä tunnelmavalossa.
Juuri ilmestyneestä Oma Koti-lehdestä, Kaupat-palstalta, bongasin ilmoituksen uudesta nettikaupastani.
Se on aika mahtava fiilis olla nyt tässä vaiheessa ja nauttia kuukausien työn hedelmistä.
Juttu lehdessä tekee unelman toteutumisesta niin konkreettisen.
Minä todellakin tein sen - olen päässyt sisustuslehteen! :)




P.S. Nettikaupassa on nyt meneillään suuri HelmiALE,
josta löytyy alennuksesta nyt myös kuvissa näkyvät Jeanne d'Arc Living pitkulatyynyt
sekä muita ihania tekstiilejä ja vanhoja aarteita.
Myös olohuoneemme kasvijulisteen löydät sieltä.
Kannattaa käydä kurkkaamassa!

Ihan Jäässä

5.2.2012










Onneksi sisällä on cozyn lämmintä.
Rentouttavaa sunnuntaita!
Proudly designed by Mlekoshi playground