Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...

Raivaustyöt

30.3.2012


Puiden kaadon ja poiskuljetuksen jälkeen alkoi luonnollisesti hakatun metsän puhdistaminen oksista ja risuista. Niitä oli todella paljon, koska tontilla oli tehty kaikkien kaadettujen puiden siistiminen. Useana päivänä menimme mieheni kanssa töiden päätteeksi tontille urakoimaan poikien pyöriessä jaloissa. Ei se aina helppoa ollut, kun pojat kyllästyivät nopeaa vaikeakulkuiseen maastoon ja siitähän kitinä alkoi. Mutta jos heillä oli hyvää evästä mukana (viinirypäleitä rasiassa), niin saimme aina jonkun hetken rauhassa tehtyä hommia. Vähän päivässä on paljon viikossa - se oli periaatteemme tämän loputtomalta tuntuvan työn kanssa. Isojen ja painavien oksien kantaminen tontin laidoilta kasoihin oli myös fyysisesti tosi rankkaa. Hiki virtasi ja lihaksia särki joka päivä - minulla tippui viikossa painoakin useampi kilo! Lopulta urakkamme alkoi helpottaa ja tontilla seisoa tönötti useampi pääsisäiskokon kokoinen kasa. Oksia oli niin paljon, että niiden hävitystapaa myös mietimme. Ne olisi voinut polttaa, mutta saimme hommattua niille edullisesti poiskuljetuksen kuorma-autolla.



Ihaninta tässä vaiheessa oli nähdä nyt selkeästi pihaamme tuleva tie. Koska tontin etupihalla oli paljon koivuja, niin saimme tiestämme vähän kuin "kaupantekijöistä" koivukujan. Pitkän tien molemmin puolin jäi siis kauniisti koivuja riviin. Ihan kiva, ettei tarvitsisi alkaa alusta asti taimista kasvattamaan koivukujaa ;)


Kun risut ja oksat oli raivattu ja viety pois, saapui kaivuri tontille kaivamaan maata, poistamaan kannot ja tekemään pohjia tielle ja pihalle. Siitä vaiheesta en nyt taida postausta tehdä tai muuten menee koko ensi kesäkin vielä näissä muisteloissa ;D Paljon olisi teille kerrottavaa nykyhetkestäkin raksalla ja täällä kotona, joten ehkä pidän pienen breikin näissä muisteluissa, mutta palaan kyllä aiheeseen.

Kiitos kommenteistanne ja mukanaelämisestä! :)

Puiden kaato

30.3.2012

Kun suunnitelmat tontin käytön suhteen olivat valmiit, alkoi miehelläni seuraavaksi metsurin hommat. Taas kerran yllätyin millainen monitoimimies mulla on (isäänsä tullut)! ;) Hän marssi lähimpään Rautiaan ja osti metsurin varusteet sekä tutulta moottorisahan. Pitäähän joka miehellä olla oma moottorisaha ja nyt oli oiva hetki meidänkin hankkia sellainen. Mua vähän hirvitti kun en tiennyt tuosta puiden kaatamisesta oikeastaan mitään, mutta lopulta se näyttikin näin sivusta katsottuna kovin helpolta. Appiukkokin saapui konkarina avuksi urakkaan. Puita kaatui vauhdilla toisensa perään. Kovempi työ olikin sitten siistiä, pilkkoa ja huolehtia puut tontilta pois. Paikallisella sahalla saimme muutettua osan tonttimme puista lautatavaraksi, jolla tallia tultaisiin rakentamaan. Loput menivät anoppilaan polttopuiksi. Risuja ja oksia oli joka puolella, näkymä oli kuin hakkuuaukiolla. Kääk, mitä tuli tehtyä...




Kevät oli jo pitkällä ja nautimme lämpenevistä säistä. Hain pojat hoidosta, kaupasta evästä ja sitten suuntasimme tontille. Istuskelimme kantojen ja kaadettujen puiden päällä moottirisahan laulaessa taustalla. Oli hyvä olla, kun tiesimme, että isi on aivan lähellä....siellä mistä ääni kuuluu. Tuossa vaiheessa en juuri voinut osallistua, kävimme lasten kanssa vain ihmettelemässä maisemanmuutoksia. Yhtäkkiä tontille paistoi täydeltä taivaalta aurinko, kun isolta alaa korkeat, varjostavat puut olivat poissa. Tontin reunoilla kiertävään metsään emme koskeneet. Takapihan metsän puita harventaisimme sitten myöhemmin sen mukaan, mikä hyvältä tuntuu. Moottorisahan kanssa ei kannattanut mennä innostumaan tai muuten ei jäisi kohta mitään jäljelle! ;)


A Year After

29.3.2012


Lähes vuosi tontin ostosta on kulunut. Takse jäänyt talvi on ollut intensiivistä ja kiireistä aikaa, minä aloitin työt ja mietimme mieheni kanssa iltaisin talon pohjapiirrustusta. Minä piirsin omat versioni ruutupaperille ja mieheni AutoCAD-ohjelmaan. Monta versiota oli syntynyt ja talon ulkonäkö muuttunut mansardikattoisesta Long Island -tyyliin ja siitä Onnelaan ja lopulta johonkin ihan omaa versioon, yhdistelmään ideoita. Naisen kanssa suunnittelu, kuten voitte arvata, voi olla aika ailahtelevaa ;) Kun aloitimme, en oikein edes tiennyt varmasti minkä näköistä haluan, mutta vaihtoehtoihin tutustuessa oma tyyli ja maku myös alkoi vähitellen hahmottua. Mieheni kun on kokenut rakentaja, niin hän rohkeni arkkitehdin kannustuksesta ryhtyä itse piirrustusurakkaan. Saimme talven aikana talokuvat valmiiksi ja rakennusluvat vetämään keväällä 2011.




Pääsiäisen aikoihin, vuosi takaperin, kävimme usein tontilla rämpimässä ja aloimme mittailemaan talon ja tallin paikkaa. Teimme keppien ja punaisen pyykkinarun avulla pohjapiirroksen maastoon. Näin saimme myös merkittyä ne puut, jotka pitäisi kaataa pois talon alta. Oli hienoa hahmottaa talon ääriviivat nyt ihan livenä oikeassa paikassa, kun olimme niitä viime kuukaudet katselleet vain etänä paperilla ja tietokoneen ruudulla :) Suunnittelimme samassa yhteydessä myös jo vähän pihaa, eli miten paljon jättäisimme tilaa etupihalle ja takapihalle ja mihin tie tulisi. Projekti oli alkamassa, kaikki oli jännittävää ja olimme innoissamme!



Olimme viimein pääsemässä asiaan!


Looking Back

27.3.2012


Olen tässä jo jonkin aikaa iltojen ratoksi katsellut vanhoja valokuviani ja muistellut tähänastista, mielenkiintoista raksataivaltamme. Kiitollisin mielin olen ihmetellyt sitä, miten olemme tähän pisteeseen päässeet. Katsomalla alkumetreille saan voimia myös katsoa tulevaan. Ajatella, siitä tulee pian tasan 2 vuotta kun ostimme ihanan tonttimme! Sinä päivänä unelmamme omasta kodista otti siivet alleen, mutta se ei tapahtunut ihan helpolla. Tulevissa postauksissani haluan vähän raottaa teille, rakkaat lukijani, miten ja milloin mikäkin vaihe tapahtui. Tämä ensimmäisen oman kodin saaminen ei ole ollut meille ollenkaan mikään läpihuutojuttu, vaikka se voi sinne ruudun toiselle puolelle siltä vaikuttaa. Toivottavasti tulevat tarinat ja kuvat ilahduttavat, herättävät toivoa ja uskoa unelmiin. Tarkoitukseni ei ole tietoisesti romantisoida rankkaa raksa-aikaa, mutta sille en mahda mitään, että minulle on annettu jokin lahja nähdä tämän kaiken keskellä asiat enimmäkseen positiivisessa valossa. Minä olen ehkä jonkun mielestä naiivi ja sinisilmäinen, mutta haluan ajatella, että elämä on kaunis matka - myös rakennusaika. Näin tulee elettyä hyvä elämä!




Kesäkuussa 2010, kuvanottohetkellä, mieheni ei katso kaukaisuuteen, vaan juuri ostamallemme tontille, josta on näkymät noille kauniille niityille. Meistä oli tullut 0,6 ha metsäalan omistajia niin yllättäen, että tuskin itsekään vielä uskoimme sitä todeksi. Olimme etsineet tonttia keväästä 2008 asti, eli kaksi pitkää vuotta. Siitä oli tullut meille jo ihan tapa, että laitoimme pikkupoikamme ja vauvan takapenkille istuimiin ja lähdimme ajelemaan ympäri maakuntaa. Etsimme lähinnä intuutiolla kauniita paikkoja ja maisemia. Tärkein kriteeri tontin valinnassa meille oli sen luonnonkauneus ja oma rauha. Emme halunneet lähiöön, vaan luonnonhelmaan. Tuon kahden vuoden etsinnän aikana ehdimme saada aika monet rukkaset ja kieltäytymiset - aina uuden kivan paikan löydettyä saimme kuulla, että se ei ole myytävänä. Olimme ehtineet innostua ja pettyä jo useampia kertoja, kunnes saimme myöntyvän vastauksen. Vähän ennen tuota onnenpäivää olin katkerana itkenyt miehelleni, että me emme koskaan löydä tonttia tai saa kotia! Olimme jo väsyneitä etsimään, mutta sinnikkäitä jatkamaan unelmaa kohti. Lopussa kiitos seisoi, saimme kauniin ja ihanan tontin, joka tuntui heti omalta kodilta! <3

Metsässämme kasvoi koivuja, mäntyjä ja kuusia. Siellä oli runsaasti tuoksuvia suopursuja ja otollista maata mustikalle ja puolukalle. Ihastelimme sen koskematonta kauneutta ja sammaloituneita kiviä ojien varressa. Seuraava "murheemme" oli miettiä, että mitä noista kauniista puista malttaisimme ylipäätään edes kaataa. Minne talo olisi parasta sijoittaa? Kaikki oli kuitenkin vasta alussa, vielä pitäisi odottaa vuosi kunnes rakentaminen voisi alkaa. Tiesimme tuolloin vain, että edessä olisi pitkän tähtäimen projekti ja rakentaisimme ensin seuraavana kesänä perustukset sekä autotallin ja sitten vasta sitä seuraavana kesänä talon. Tulevat talvet uhraisimme täysin talon suunnitteluun. Loppujen lopuksi, meillä ei ollut enää mihinkään kiire! Olimme viimein löytäneet unelmiemme tontin ja emme halunneet pilata sitä hätäilyllä ja turhalla stressaamisella. Aikaa perheellekin jäisi jonkin verran, kun emme haukkaisi liian isoa palaa kerralla. Ja omasta selkänahasta kun työvoima otetaan, niin siinä on pakkokin ajatella omaa ja läheisten jaksamista. Kiitos siitä viisaalle miehelleni! <3
- Miia

Little Princes and Princesses

25.3.2012


Kuten lupailin jo ajat sitten, tässä näitä hattaranmakuisia synttärikuvia ystäväperheemme kotoa. Pieni pellavapäinen L täytti 2v ja oli kyllä jo niin neitiä helmissä ja tyllimekossaan. Oikea prinsessa! Kiitos Rakas Virpi ihanista juhlista ja vaivannäöstäsi - tunnelma oli kaunis <3







Erityisen ihanaa oli tavata ensimmäistä kertaa perheeseen syntynyt pienin prinsessa, joka nukkui suloisesti kauniissa vuokrattavassa Vaavi-sängyssä. Todella kätevä tuo rullilla lykittävä, vanhanmallinen ensisänky - ja vieläpä niin tyylikäs kaluste kotiin ;) Vauva oli aina mukana siellä missä tapahtui.


Ja eihän lastenjuhlat ole mitään ilman muutamia prinsessapomppuja :)


Tuliaisena kotiin, meillä leikittiin kruunujen kera kuningasta ja prinssejä vielä pitkään.

Kauniita muistoja! 

Elämässä kiinni

24.3.2012


Minusta on hetkessä tullut jonkinmoinen sisustustyöläinen. Nettikauppani on vielä nuori ja sana siitä leviää vähitellen (kiitos teille, jotka olette toimineet puskaradiona!), kun en ole kauppaani mainostanut vielä blogien ulkopuolella. Mutta tosi hyvältä tuntuu, kauppa on käynyt sopivasti ja rauhallinen alku onkin ihan hyvä tässä harjoitellessa. Päivätyöni on muualla, mutta ehkä jonain päivänä avaan vielä varsinaisen sisustusliikkeen...saa nähdä, miten elämä vie. Se tässä jännää onkin, kun ei koskaan tiedä mihin suuntaan elämä meitä vie! :)

Sisustustuotteiden ja pakettien keskeltä lähetän tämänkin postauksen. Sain eilen uuden lavallisen tavaraa Jeanne d'Arc Livingiltä ja voi että heidän tuotteensa ovat aina niin kauniita. Mm. F.9AO pellavatyynyt ja pyykkipussit ovat heidän uusinta kangasmallistoa, joista pidän tosi paljon. Tyylikästä, laadukasta ja yksinkertaista - näihin ei hetkessä kyllästy. Tyynyliinoja saa valkoisena tai pellavan värisenä, ja niissä on erilainen teksti molemmin puolin (kuvassa). Noista teettämistämme canvas-tauluista olette myös kyselleet, ne ovat kokoa 40 x 60 cm. Juuri hyvä koko kahdelle pystykuvalle vierekkäin.

Tyynyjä voit ostaa täältä

Myös nämä ranskalaisella kirjoituksella olevat lasiastiat ovat todella kauniita. Meidän varastosta löytyy nyt heti toimitettavaksi pulloja, juustokupuja ja eri kokoisia viini/juomalaseja. Kuvan pullot ovat paitsi todella ihania maljakoita herkille kukille, niin myös loistavia öljypulloiksi. Täytin itselleni yhden pullon öljyllä ja maustoin sen roseepippurilla ja valkosipulilla. Vielä rosmariinioksan kun saisin pullon sisään, niin se olisi täydellisen kaunis koristus keittiöön. Pulloja on kahden kokoisia. Niitä ja muita sarjan astioita löydät täältä.


Vielä yksi leffavinkki loppuun. Taiteen ja kauniiden kuvakulmien rakastajat tykkäävät varmasti tästä elämääkin suuremmasta elokuvasta, The Tree of Life. Tämä on sellainen pohdiskeluelokuva, joka pitää katsoa hartaalla mielentilalla, hyvillä soundeilla ja mieluiten teatterikokoisella screenillä. Ei saa odottaa mitään actionia ja viihdettä, vaan pitää antaa elokuvan vain viedä mukanaan syvälle sanomansa juurille. Koskettava! Jos olisin filosofi, tästä saisin monenlaista teoriaa analysoitavaksi elämän ihmeistä. Uskon, että monta analyyttistä gradua syntyy vielä tämän mestariteoksen pohjalta!


Kauniita elämänhetkiä päivääsi!

Kaappien tyhjennystä!

22.3.2012


Minulla on aina näin keväästä into vähentää tavaraa ja tyhjentää kaappeja.
Nyt varsinkin asiaa tukee tuleva muutto uuteen kotiin, eli tavoitteeni on pitkällä juoksulla luopua kaikesta turhasta, niin ettei muutosta tulisi sitten ihan järkyttävä urakka. Pieneksi jääneitä lastenvaatteita, joita olen pesun jälkeen säilyttänyt isoissa jätesäkeissä, alkoi jo olla sellainen määrä, että ne vievät paljon tilaa. En ole vaan aiemmin malttanut laittaa vaatteita pois jos vielä saamme lapsia. Mutta mitä sitä odottelemaan, sitten jos se päivä vielä joskus tulee, niin voin varmaan jo hankkia uutta! Ja työelämäänkin paluu on tehnyt minussa tehtävänsä.....asioihin kun saa ajan myötä etäisyyttä, niin enää ei niin kirpaise päästää vauva-ajoista irti ;D


Meidän poikien vaatesettejä löydät nyt huutonetistä täältä.
Lisää on tulossa kun ehdin laittamaan.
Toivottavasti löytävät uuden kodin jonkun pojan vaatekaapista! :)
-Miia

Hyllyistä parhain

18.3.2012


Ihanaa aurinkoista sunnuntaiaamua! Todella kaunis päivä tulossa, aurinko paistoi verhojen katveesta jo aikaisin. Meillä on lapset heränneet jo varhain, mutta tälläisenä aamuna se ei haittaa. On kiva herätä valoon ja  aloittaa puuhastelut.
Päätän, että tästä tulee hyvä päivä! :)


Ajattelin ihan ensimmäisenä kuvata teille tämän kauniin uuden hyllyn, jonka asensimme seinään jokunen aika sitten. Eivät kaikki Jeanne d'Arc Livingin tuotteet ole niin maalaisromanttisia ja ranskalaishenkisiä, etteivätkö ne sopisi vaikka minkälaiseen sisustukseen. Tämä harmaa hylly on yksi niistä monipuolisista lemppareistani...aivan loistava, ja todella hienoilla yksityiskohdilla oleva huonekalu mihin vain.
Minä tykkään hyllyn hiukan siniseen taittuvasta sävystä, joka siis sopi poikiemme lastenhuoneeseen kuin nenä päähän (luonnossa hylly on enemmän sinertävä kuin kuvissa).


Pakko siis mainostaa, tämä hylly on niin kaunis ja käytännöllinen. Sitä löytyy Niittylä Home nettikaupastani nyt huikeaan ale-hintaan useaa eri kokoa. Tämä meidän hylly on 100 cm leveä. Jos tahdot samanlaisen, toimi nopeasti, hyllyjä on saatavilla enää rajoitettu määrä.




Puhtaus on puoli ruokaa

17.3.2012


Tämän naisen viikonloppu alkoi vähän ailahtelevasti. Taisin herätä väärällä jalalla kun olin niin möksis ja kiukkuinen heti aamusta ilman mitään ihmeempää syytä. Kaikki tekemätön työ ja stressi niistä ahdistaa. Näin joka puolella vain puutteita ja loputonta sotkua. Pienen asunnon seinät alkavat jo ahdistaa ja minulla on tietenkin tavaraakin liikaa säilytystilaan nähden. Tuntui, ettei tämä siivoamallakaan siistiksi tule. Pian mies kertoi taas lähtevänsä tontille ja myönnän, että se masensi minua vain entisestään. Tämä ei lopu koskaan...meillä ei ole edes viikonloppuisin aikaa olla yhdessä. Mutta onneksi rakas ennen lähtöään otti luovutuspisteessä olevan vaimonsa kainaloon, halasi kovasti ja kannusti jaksamaan....lupasi, että pian saamme olla taas kaikki yhdessä. Koitetaan jaksaa vielä vähän aikaa, yhdessä me onnistumme :,) Ihana mies! Tuo yksi halaus antoi ihmeellisesti voimaa ja aloitin viikonloppusiivot. Pojat olivat pihalla leikkimässä keskenään ainakin tunnin ja sain sinä aikana imuroitua, pyyhittyä pölyt ja tehtyä ruuan. On se onni, että heillä on toisistaan jo niin hyvin seuraa ja täällä maalla on turvallista päästää pienetkin lapset etupihalle keskenään. Nyt koti on puhdas ja mielikin puhdistunut sen myötä - vanha sanonta puoliruoasta pitää niin paikkansa! Tästä voi rentoutuminen ja palautuminen alkaa, odotan iltaa kun saan taas rakkaani kotiin ja voimme alkaa yhdessä suunnittelemaan keittiötä. <3


Kevät on toivon aikaa muutenkin. Taloprojektimme syö tietenkin paljon voimavaroja ja aikaa, mutta se myös auttaa jaksamaan. On ihanaa tietää, että pian saamme oman kodin. Sitä olemme kaivanneet jo niin monta vuotta. Valokin tulvii ikkunoista sisään ja herättää eloon. Vanha ja ahdaskin asunto alkaa taas näyttää ihan kauniilta. Tämän asunnon hyvä puoli on ollut valkoinen muovimatto. Se tekee tilasta isomman ja raikkaamman näköisen kuin se on. Olen tykännyt vaaleasta lattiasta sisustuksenkin kannalta niin paljon, että tekisi mieli hommata uuteenkin taloon valkoiset lattiat. Ehkä joihinkin huoneisiin ainakin.


Tämän hetken kotimme on saanut taas piristystä Lauritzonin kesäkukkaverhoistani. Niistä tykkään edelleen tosi paljon, vaikka ovat olleet käytössä jo useamman vuoden. Miksi vaihtaa uusiin, jos ei ole vieläkään kyllästynyt :) Myös Linumin pellavatyynyistä tykkään todella paljon, kuten allaolevasta vaaleanharmaasta napillisesta tyynystä. Myös maton vaihdoin takaisin vaalempaan. Olohuone sai ihan kesäisen tunnun vaaleiden tekstiilien myötä.


Vanhat valkoiset keinutuolimme, lasten ja aikuisten oma, ovat myös todella rakkaita huonekaluja, joista emme luovu. Niistä on monet piirretyt katsottu yhdessä :)


Jos et ole vielä ehtinyt vaihtaa kevätverhoja, niin vinkiksi sinulle: nettikaupassani on JDL:n kauniit pellavaverhot nyt alessa! :)

Rentouttavaa viikonloppua!

Lisää keittiöstä

12.3.2012


Ajatukset ovat olleet koko viikonlopun ja edelleen ovat keittiössä. Haaveilen isosta saarekkeesta, mutta saa nyt nähdä minkä kokoinen on mahdollista saada keittiöömme sopimaan. Keittiömme on toki koko talon isoin huone (32m2), mutta silti tuntuu, ettei sitä tilaa ole koskaan sielä liikaa. Olemme jo huomanneet, että lähes kaikki elämä perheen kesken keskittyy keittiöön, joten sille tahdoimme lohkaista isoimman siivun. Saareke on tällä hetkellä suunniteltu 1100 x 1800 kokoon. Sen ympäröimillä käytävillä on kuitenkin sovittava hyvin liikkumaan ja toimimaan, joten en tiedä tohtiiko saareketta enää suurentaa. Käytävät on nyt suunniteltu metrin leveiksi. Mikä on teidän kokemuksesta hyvä saarekkeen koko tai käytävien leveys?


Tässä selailin taas, ties monennenko kerran, Ikean keittiösivuja ja inspiraatiokuvia. Ikealla on aina ollut freshejä ja jopa aikansa edellä olevia ratkaisuja - heiltä saa kivoja ideoita. Emme tällä tietoa ole ostamassa kuitenkaan Ikean keittiötä, vaikka olen niistä paljon kehuja kuullut, koska haluaisimme viime postauksessa kertomani vanhanajan runkorakenteen, jota ei Ikeasta vielä saa. Mutta kodinhoitohuone onkin sitten asia erikseen, sinne Ikean kaapistot ovat todennäköisesti tulossa. Tässä joitain lemppareitani, jotka saatan käydä Ikeasta ostamassa kesälomareissulla. Onko teillä näistä hyviä/huonoja kokemuksia?

Keittiökaapistojen vetimet ovat vielä hakusessa. Ne pitää olla juuri omannäköiset eikä melkeen. Paljon on kivoja vaihtoehtoja markkinoilla, mutta se onkin sitten ihan oma työnsä valita se sopivin, mihin ei heti kyllästy. Tuo Ikean vedin on nätin siro ja yksinkertainen. Tykkään myös apteekkivetimistä ja keraamisista nupeista, ja Nixin Huvila-vetimet olivat upeat myös. Nupeilla voi onneksi vaihtaa kaapistojen ilmettä helposti. Onko sinulla kenties jokin vedin/nuppikauppa tiedossa, mitä voit suositella? Itse olen ostanut ja vaihtanut kaappeihin nuppeja paljon Country by mail liikkestä Ruotsista, kuten nämä allaolevat.


Vielä teille leffavinkki. Yksi parhaista näkemistäni elokuvista pitkään aikaan on Piiat (The Help). Katsottiin se tässä jokunen aika sitten ja itkua niin taas väänsin. Suosittelen ihan jokaiselle!


Hyvää maanatai-illan jatkoa, nyt äkkiä Täydellisten seuraan! :)


Keittiöpäivillä

11.3.2012

Hei, täälä uupunut mamma tervehtii. Olen tänään ajanut yksin poikien kanssa 150 km vain päästäkseni Nixin keittiöpäiville. Nyt olen kotiutunut (mies vielä raksalla) ja päätä särkee ja väsyttää rankan päivän päätteksi, mutta olen myös helpottunut ja onnellinen. Sain jätettyä tarjouspyynnön kauniista Huvila-keittiöstä! Tässä Kirsi Valannin suunnittelemassa keittiössä on parasta sen vanhanaikainen rakenne, missä runko-osat kehystävät yksinkertaisia kehäovia. Vaihtoehtoja vastaavalle rakenteelle löytyy Suomesta jo muutamilta keittiövalmistajilta. Ihanaa, että tätä tyyliä on nyt tarjolla!

photos by NIXI

Samantyylistä rakennetta saa tämän Nixin uutuuskeittiön lisäksi myös Vaasalaisesta Vanhan Ajan keittiöstä ja Kvänumilta.
Saa nähdä kuka saa meistä tyytyväisen asiakkaan! :)

Next Keittiö!

9.3.2012

Hejsan, jag älskar att bygga! Seuraava vaihe suunnittelussa ja tarjouskisailussa on KEITTIÖ - viimeinkin!!! Olen odottanut, että päästään tähän vaiheeseen, että voimme alkaa tosissaan valitsemaan keittiötä. Kokoajan on ollut kiireellisempiä juttuja ja tilausten tekoa, jotka ovat vieneet huomiomme, mutta nyt, täytyy sanoa, ollaan pääsemässä siihen mun lempiosuuteen tässä rakentamisessa. Jos olen jo näin innoissani siitä, että saan alkaa suunnittelemaan keittiötä, niin mitä se tunne sitten on, kun sitä keittiötä aletaan kasaamaan ja visio muuttuu konkretiaksi!! :D

Tässä vähän mun keittiömakua. Haluan selkeä- ja terävälinjaiset valkoiset peiliovet vähän vanhanajan tyyliin. Klassista, muttei ei siis liian koristeellisia muotoja. Nuorekkuutta ja trendikkyyttä klassiseen keittiöön haluan lisätä sitten pienillä yksityiskohdilla sisustuksessa, kuten nettikaupastani löytyvillä teollisuusvalaisimilla. En halua keittiööni yläkaappeja, vaan avohyllyjä tason yläpuolelle. Se tuo avaruutta. Tuollainen kaapistoseinä, kuten Ikean Ramsjö-keittiökuvassa, on kutienkin kiva. Jokin raskaampi seinä antaa myös ryhtiä tilaan.

by IKEA
Tasoihin en ole vielä perehtynyt. Niissä makunikin ailahtelee koko ajan kiiltävän valkoisen, mustan, betonin ja puutason välillä. Puu on lämmin ja kokemuksestani loistava alusta leivontaan, mutta pelkään kyllästyväni siihen ja pilaavani sen huolimattomuudellani. Minua kiehtoisi modernimpikin lookki, ja tykkään myös mustan tuomasta ryhdikkyydestä. Ehkä harmaa betoni voisi olla se juttu, luonnonmateriaaliana kodikas mutta näyttävä. Olen harkinnut jopa betonitason itse työstämistä, kiitos blogistisiskojen rohkean esimerkin.
  
by NIXI
Meille tulee saareke ja siihen vesipiste. Hella tulee sen vastapäätä ikkunan viereen (päinvastoin kuin alakuvassa). Saarekkeeseen tulee siis myös astianpesukone ja vetolaatikoita. Toiselle puolelle saareketta jätämme jalkatilaa baarijakkaroille. Saarekkeeseen en vesipisteen takia halua puutasoa, vaan paremmin vettä ja kuumia kattiloita kestävän tason, esim. kivitason tai betonitason. Ikkunoiden alla kiertävä seinätaso voisi sitten olla puutaso, eli se leivontatilani. Ei yhtään hassumman näköinen, vaikka tasot olisivatkin hyvin erilaiset.

by Vanhan Ajan keittiöt

Tässä vielä kuva betonitasosta Vintage House blogin keittiössä. Ihana!


Nyt vielä viimeinen kuva tyyliin back to reality. Emme siis ole keittiötä asentamassa ihan hetkeen, kun taloakaan ei ole vielä rakennettu! :) Mieheni siis rakentaa työn ohella parhaillaan autotallimme ullakkotilaan puulattiaa. Sinne tulee säilytys- ja varastotilat. Mutta ensi syksy tulee nopeampaa kuin uskonkaan ja sitten täytyy keittiö jo olla kotiovella.


Wish Me Luck!

Kevät saapui!

6.3.2012


Arki on lähtenyt taas mukavasti käyntiin. Minä niin nautin kun saan ajella autolla jo auringonpaisteessa ja sulia teitä pitkin - se on varma kevään merkki! Pitäisi kaivaa arskat hansikaslokerosta, sitten kevät vasta koittaakin :) Pääsiäinenkin näkyy jo monessa paikassa, nyt myös minun nettikaupassani Niittylä Homessa. Tähän asti olen koristellut kotia pääsiäisenä Mailegilla, mutta nyt ajattelin kokeilla vaihteeksi, mitä tarjoaa Jeanne d'Arc Living. Ja oi mitä ihanuuksia sainkaan postissa, nämä vintagehenkiset pääsiäismunat ovat vailla vertaa! Riipusmunia ja avattavia munia löydät täältä, toimitus nopeimmille heti niin kauan kuin munia riittää!


Photos by JDL & me

Haluan vielä myös esitellä teille tämän upean uutuuden, JDL kattokruunun sähkölampuille.
Hinta ei ole kristallin korkealla, mutta ulkonäkö on melkeenpä yhtä näyttävä. Lampun tiedot löytyy täältä



Muitakin uutuuksia saapuu kevään mittaan koko ajan lisää.
Ja muistattehan seurata myös upeiden opetustaulujen myyntiä huutonetissä, nimimerkillä "vanhaltakoululta".
Lisää pian sinnekin tulossa.

Valon Voimaa Sinulle!

Sunnuntai & Arvonta suoritettu

4.3.2012


Ihana viikonloppu!
Saavuttiin viime yöstä kotiin kivoilta prinsessasynttäreiltä, suloinen neiti L täytti 2v.
Vaaleanpunaisesta hattaratunnelmasta laitan kuvia lähipäivinä.
Mutta nyt ollaan kotona tämä päivä ja valmistaudutaan taas alkavaan arkeen.
Eilisten herkuttelujen jälkeen kotipäivään kuuluu ehdottomasti kunnon kotiruoka.
Meillä yksi suosikeista on jauhelihakeitto. 


Esteetikolle kotiruoasta tulee tietenkin maukkaampaa kun se on kauniissa retrokattilassa valmistettua. 
Kevään kunniaksi haluan nähdä väriä ja keltainen Finel kattilani on kiva piristys ruuanlaittoon.
Keittoni kruunaa myös kuivattu persilija, jota säilytän lasipurkissa.
Lasipurkkini on vieläkin joulukoristeluasussaan, mutta en malta piparia siitä pois purkaakaan. :)


Niin ja sitten arvontaan, jonka suoritin Random.org laskurilla.
Voittajaksi laskuri valitsi Päivin Elämän Helmiä blogista.
Onnea - Kannatti elää toivossa! 8D

Elämän Helmiä kirjoitti...

Mukana kahdella, vaikka onni ei kyllä yleensä minua suosi, mutta toivossa on hyvä elää 8)
-päivi-

Annathan sähköpostilla yhteystietosi, niin laitan lasit postiin.
Kiitos kaikille osallistuneille. Ihanaa oli lukea teidän kauniita ja kannustavia sanojanne! <3
Hyvää sunnuntain jatkoa,
Miia

Arvontamuistutus

2.3.2012


Heippa,

Hiihtolomaviikko on täälä mennyt vähän liian vauhdilla. Paljon on jäänyt lomahaaveita toteuttamatta (koti kevätkuntoon, vauva-albumien valmiiksi teko, luistelua jne.), mutta kivoja juttuja on silti ollut viikko sopivasti täynnä. Lasten pesrushoidossahan (ruokailussa, päikkäreissä ja ulkoilussa) nämä päivät kuitenkin kuluvat nopeaa, joten ei tässä mitään ihmeellistä ole päässyt itse harrastamaan. Onneksi mummulatukijoukot ovat kuitenkin vapauttaneet minua kotoa muutamina päivinä (mieheni siis ollut koko viikon töissä). Alkuviikosta sain äitini meille apuun poikia katsomaan, niin pääsin itse parhaalla päivän säällä hiihtämään. Luisteluhiihdolla päätin ottaa irti koko hyödyn ja tein 20 km lenkin - kyllä olin nääntyä sinne ladulle, mut sainpahan kunnon aivojentyhjennyksen ;) Eilen kävin vähän shoppailemassa kun pojat olivat toisessa mummulassa...piti saada uusia kevätasuja töihin. Ja verkkokauppa on myös työllistänyt mukavasti - mm. Koreaan olemme lähettäneet keräilyastioitamme. Sielä Suomi-design on iso juttu! Jeanne d'Arc Livingiltäkin sain erän kevätuutuuksia tällä viikolla, joita olen kiikuttanut postiin. Nähtyäni livenä arvonnan krookuslasin, aluksi petyin kun se oli niin toooosi pieni. Vaikka tuotteen kerrotaankin olevan vain 10 cm korkea, niin kuvasta jotenkin kuvittelin sen isommaksi. Harmitti, että jos arvonnan voittajakin sitten pettyy lasit saatuaan. No, piti siis laittaa lasi testiin! Hain kaupasta Helmililja pikkusipulikukan ja otin siitä pienimpiä sipuleita. Lopputulos yllättikin kauneudellaan, niistä tuli niin somia pikkumaljakoita. Maljakon pieni koko olikin lopulta aika kiva, kun sille oli niin helppo löytää sopiva paikka vaikka mistä. Minä laitoin ne tauluhyllyäni koristamaan. Tuli ihan kevätfiilis - näin pienestä! :)  


Arvontaan siis kannattaa ja vielä ehtii huomisyöhön asti osallistumaan täältä.
Tämä pieni ihanuus voi pian ilahduttaa sinuakin! :)
Ja jokainenhan voi ostaa näitä pikkusuloisuuksia täältä, jollei arpaonni kohtaa.

Valoa päivääsi, Miia


Proudly designed by Mlekoshi playground