Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...

Kesän ihanuutta

31.5.2015


Jihaa, kesäloma on alkanut ja olen saanut terassin myös kesäasuunsa! :) Nyt on ihana nauttia vapaa-ajasta ja koko perheen yhdessäolosta täällä kauniiden kukkien keskellä ja auringon alla. Tervetuloa kurkistamaan taas meidän kesäparatiisiin! <3

aurinkotuoli Niittylä Home
ruukku Multasormi, vaasi Niittylä Home
ruukku Multasormi, tyynyt Niittylä Home
UUTTA! kaunis kukkatyyny Niittylä Home
UUTTA! posliiniset hyönteistaulut Niittylä Home


Kuvateksteistä löydätte myös vinkit joidenkin kivojen tuotteiden ostopaikoista.
Nyt voi varmasti jo toivottaa HYVÄÄ KESÄÄ!
Miia


Kesän odotusta

28.5.2015


Niittylässä kesän merkkejä on jo ilmassa. Peltoja kylvetään, ensimmäiset kukat kukkivat, puut ovat silmuilla ja aurinko paistaa. Tässä joitain tunnelmia pihaltamme. Ihanaa, kun kesä lähenee! 




Viime syksynä istuttamani pienet raparperin taimet ovat jo kovasti kasvamassa. Tänä kesänä saamme ehkä ensimmäisen piirakan omista raparpereista. <3


Niittylä Homeen juuri saapuneet nyöriamppelit sopivat mille vain ruukuille ja kestävät hyvin painoa. Itse laitoin sellaisen kesähuoneeseen orvokkien kanssa. Löydät amppelin TÄÄLTÄ.









 Näin se elämä luo uutta. Osa kukkasista kuolee, mutta iloitaan niistä, mitkä on säilyny hengissä!
Miia





Kotoilua

20.5.2015



Kodin tunnelmia ja hetkiä kuvina....
paljasta, aitoa elämää...


...aamusmoothie, äitienpäiväruusuja...


...lasten askarteluja ja sotkuinen olkkarin pöytä...



...ninjagoleikkejä...



...mies opiskelee...



Että tällaista, ei tämän kummempaa tällä kertaa.
Kiitos viime kirjoituksen kauniista kommenteista....olisi kiva kertoa enemmän, jos voisin <3
Miia



Pari sanaa elämästä

15.5.2015


Tänne blogiin kirjoittaminen ja palaaminen on ollut korkean kynnyksen takana. Olen jopa ensimmäistä kertaa ajatellut lopettaa blogin pidon kokonaan. Kuitenkin uskon, että blogilla on vielä minullekin hyvää annettavaa, joten rohkaistuin jotain tänne nyt jakamaan ajatuksistani. Uskon, että jokainen bloggaaja on tämän tunteen ehkä joskus kokenut tai jos ei ole, niin elämä ei päästä ketään niin helpolla, etteikö se tilanne olisi vielä edessäpäin. Uskon, että aika moni teistä lukijoista tunnistaa ainakin sen tunteen, että tekee mieli pahan päivän koittaessa irtaantua sosiaalisesta mediasta. Tämä blogi on tavallaan vielä henkilökohtaisempi ja julkisempi, ja aina ei halua olla henkilökohtainen isoille massoille. Tai vaikka pitäisi henkilökohtaisimmat jutut blogin sisällön ulkopuolella, niin sitten se pinnallinen fiilistelykään ei tunnu omalta, jos on surua ja vakavia aioita elämässä meneillään. On ristiriitaista pitää inspiroivaa lifestyle-blogia, jos elämässä on vaikka tapahtunut jotain dramaattista, joka vie ajatukset mualle. Mielummin olen hiljaa ja pidän breikkiä, kuin pidän yllä kulisseja. Kuitenkaan täysin avoinkaan en teille voi ja halua elämästäni olla, mutta joitain ajatuksia voin jakaa - rehellisesti.

Viherhuoneemme on ollut viime postauksesta asti tässä kauniissa kesäisen kutsuvassa tilassa, kun sain ikkunat pestyä, huoneen siivottua ja ensimmäiset kesäkukat sinne ostettua. En arvannut, kun aloitin tämän huoneen laittamisen kuntoon, että tulisin vielä tarvitsemaan sen terapeuttista eheyttävää voimaa niin paljon, kuin olen näinä viikkoina sitä tarvinnut. Huoneen rauha, valo ja kauneus hoitaa sisintäni nyt enemmän kuin koskaan ennen. Lepään sängyssä paljon, katselen päivän valon vaihtumista ilta-aurinkoon. Mietin, kuulustelen mieltäni ja ajatuksiani, itken, rukoilen, puhun itsekseni ja naurankin. Luen kirjoja ja hengitän syvään, nukun paljon. En ole koskaan ennen elämässäni joutunut vastaavan lailla pysähtymään, ottamaan aikaa henkiselle toipumiselle. Onneksi mitään katastrofaalista ja kovin vakavaa ei ole tapahtunut, mutta minulle ja perheelleni isoja asioita kuitenkin, jotka ovat tuoneet jaksamiseni määränpäähän.


Ennen tätä olen ajatellut hiukan naiivisti elämästä, että ihminen on oman onnensa seppä, asenne ratkaisee ja positiivisella psykologialla pääsee pitkälle jne. Mutta me olemme kaikki vain loppujen lopuksi heikkoja ihmisiä, jotka yrittävät voimaannuttaa itseään päivästä toiseen kunnes se ei enää riitä. Elämä yllättää meidät välillä julmasti ja silloin ei enää itse osaa ja onnistu itseään kannattelemaan ja auttamaan. Ihmisen voimavaroilla on rajansa ja kun se tietty raja ylitetään, niin sieltä paluuseen tarvitaan aikaa ja läheisten apua. Rakkautta, toivoa ja uskoa. Elämän armoilla ollessaan, kun ei kohtaloonsa voikaan enää itse vaikuttaa, ihminen tuntee nöyryyttä ja pienuutta. Se nöyryys on aika hyväkin asia oppia, vaikkei kukaan onnettomuuksia itselleen toivokaan. Enää en ainakaan tuomitse masentuneita ja väsyneitä, sillä nyt tiedän, että siihen ei voi itse paljoa vaikuttaa. Kukaan ei valitse sairastumistaan tai elämän koettelemuksiaan. Ne vain tulevat ja niistä pitää sitten koittaa vähitellen selvitä. Niiden kautta ihminen muuttuu eikä ole enää entisellään. Järkkynyt mieli ei parane millään lohtupuheilla ja tsemppaamisella, vaan asioiden suoraan silmiin katsomisella, hyväksymisellä, suremisella, ymmärtämisellä, sydänten lämmöllä, levolla ja ajan kulumisella. Tunteitaan ei pidä paeta tai ne tulevat vastaan myöhemmin isomman iskun iskiessä. On uskallettava kohdata sisinpänsä aidosti. Vahvuus löytyy loppujen lopuksi heikkouden kautta.

pehmoinen neulostäkki Niittylä Home


Näiden ajatusten myötä haluan toivottaa teille kaikille kaunista viikonloppua.
Pitäkäähän huoli itsestänne ja toisistanne <3
Miia


Proudly designed by Mlekoshi playground